Onko koivun kuori seuraava kosmetiikan supertuote?
Niin ainakin uskoo kokkolalainen kasvuyritys Innomost.
Tuohen hyödyntäminen on vanha keksintö, mutta nyt siihen on kehitetty teollinen menetelmä, jonka yritys on patentoinut.
Innomost tekee teollisuuden sivutuotteesta, koivun kuoresta, raaka-ainetta, jolla voi korvata esimerkiksi öljypohjaisia tuotteita.
Yrityksen veturiksi on palkattu muun muassa Lumenella ja L'Orealilla pitkään työskennellyt huippujohtaja Tiina Bensky.
Benskyn mukaan aika kasvulle on otollinen. Teollisuus tarvitsee vihreitä raaka-aineita, lainsäädäntö on muuttumassa ja yritykset ovat kiinnostuneita keskustelemaan myös pienten kasvuyritysten kanssa.
Kosmetiikkateollisuudessa Innomostin tuotteita on muun muassa kuorivissa valmisteissa tai naamioissa. Myös hammastahnaa ja maskaraa on kokeiltu.
Nyt betuliinia testataan muissakin meikeissä. Koivun kuorella voi myös korvata kuivashampoon sisältämiä muoveja.
Benskyn mukaan Innomostin etuna on se, ettei sillä ole kilpailijoita. Muualla tuohi kuoritaan koivusta käsin, Innomostilla teollisesti massatuotantona.
Kukaan ei ole vielä voittanut muovittomuuden kisaa
Kysyntää ympäristöystävällisille kosmetiikan ratkaisuille on maailmanlaajuisesti, esimerkiksi Euroopassa ja Aasiassa. Kosmetiikkabrändien agendalla on nyt kysyntään vastaaminen.
– Tämä on ehdottomasti mahdollisuus, jota kannattaa vauhdittaa, sanoo Business Finlandin kiertotalous ja nollahukka mission johtaja Outi Suomi.
Hänen mukaansa Suomessa on paljon yrityksiä, jotka tekevät vihreämpää kosmetiikkaa.
Kilpailu muovia korvaavien aineiden löytämiseksi on maailmalla käynnissä, arvioi Aalto-yliopiston biotuotteiden ja -tekniikan laitoksen professori Tapani Vuorinen.
– Vielä ei ole valtavia harppauksia tehty. Kukaan ei ole kilpailua vielä voittanut. Mukaan ehtii, jos on ajoissa aloittanut.
Lainsäädäntö kehittyy kovaa vauhtia ja vaikuttaa markkinoille tuleviin tuotteisiin ja niiden saamaan kilpailuetuun.
Lupaavia keskusteluja kosmetiikkajättien kanssa
Tiina Benskyn mukaan kansainvälisille markkinoille pääseminen perustuu toimivaan tuotteeseen ja teknologiaan. Lisäksi tarvitaan kykyä tarttua erilaisiin tilanteisiin ja hyvää kontaktiverkostoa.
– Paljon uskoa, työtä, tavoitteita ja onneakin. Uteliaisuutta lähteä kokeilemaan, missä kaikkialla nämä raaka-aineet toimivat.
Innomost on jo käynyt keskusteluja yhteistyöstä kosmetiikkajättien ja muiden suurten teollisten toimijoiden kanssa.
– Testausprosessi on lähtenyt vasta käyntiin. Potentiaaliset asiakkaat testaavat raaka-ainettamme tuotteissaan. Tavoitteena on löytää suuri ostaja.
Bensky uskoo, että onnistuminen voi tapahtua nopeastikin.
– Jos Norjan aarre on öljyteollisuus ja kalatalous, niin Suomella se on vesi- ja metsäteollisuus.
Aalto-yliopiston Tapani Vuorisen mukaan Suomessa on tutkittu viime vuosina puuaineksen lisäksi kuoren hyödyntämistä eristämällä antimikrobisia ainesosia, joita voitaisiin käyttää kosmetiikkateollisuudessa.
– Kosmetiikkateollisuus on esimerkki sellaisesta käyttökohteesta, jossa tuotteen arvo on korkeampi. Se mahdollistaa monimutkaisemmat tavat eristää yhdisteitä puunkuoresta.
Hän pitää tärkeänä, että metsäteollisuus toimii yhteistyössä pienten yritysten kanssa, jotta potentiaaliset pienemmätkin ideat pääsevät jatkokehittelyyn.
Prosessiteollisuuden käynnistäminen on kallista, joten rahoituksen saaminen voi olla aloittelevan yrityksen kompastuskivi.
