Kiivas keskustelu uskonnon paikasta kouluissa kertoo ilmapiirin muutoksesta Suomessa, sanoo Helsingin yliopiston uskontotieteen professori Titus Hjelm.
Yle uutisoi torstaina, että uskonnoton oppilas saa Hämeenlinnalta 1 500 euron hyvityksen syrjinnän vuoksi. Syrjintä tapahtui koulun tilaisuudessa, jonka piti olla kaikille sopiva, mutta olikin sisällöltään kristillinen.
– 10–15 vuotta sitten tämä ei olisi ollut mikään kansallinen uutinen, Hjelm arvioi.
Uutinen keräsi lyhyessä ajassa yli 300 kommenttia. Poimimme keskustelusta kuusi kysymystä, joihin uskontotieteen professori vastaa.
1. Miksi kouluissa voi juhlia esimerkiksi halloweenia, mutta ei Jeesusta?
– Tämä on mielenkiintoinen argumentti. Uskonnonvapauden toteutuminen ei ole uhattuna, jos juhlaa ei mielletä uskonnolliseksi. Olisin yllättynyt, jos kovin moni mieltäisi halloweenin uskonnolliseksi juhlaksi.
– Vetäisin yhtäläisyysmerkkejä esimerkiksi jouluun. Aika monet kristityt ajattelevat, että osallistuminen joulujuhlaan ei ole kenellekään pahaksi, vaikka se periaatteessa on joillekin myös kristillinen juhla.
– Se on menettänyt niin paljon kristillistä statusta, että myös muiden on helppo osallistua joulujuhlaan. Sitten jos joulujuhlassa lauletaan Enkeli taivaan, mennään jo uskonnollisuuden rajoilla.
2. Määritelläänkö myös ateismi uskonnoksi?
– Akateemisessa mielessä on kaksi tapaa ymmärtää uskonto: toinen on se, että liittyykö siihen yliluonnollisia uskomuksia, ja toinen se, että vaikuttaako se samantyyppisiin tarpeisiin kuin uskonto, esimerkiksi ihmisen maailmankuvaan. Silloin voidaan katsoa, että ateismissa on uskonnon kaltaisia piirteitä, mutta emme me kutsu ateismia uskonnoksi.
– Uskonnonvapauden toteutuminen ei liity ateismiin millään tavalla. Uskonnonvapaus tarkoittaa, että sellaisissa paikoissa, joissa on ihmisiä eri uskonnoista ja uskonnottomia ihmisiä, pyritään takaamaan kaikkien oikeuksien samanarvoinen toteutuminen.
3. Saavatko vanhemmat kieltää lapseltaan uskonnon?
– Alle 18-vuotias ei saa liittyä kirkkoon ilman vanhempien suostumusta. Laissa katsotaan, että alaikäisellä ei ole täyttä kykyä tehdä tällaisia päätöksiä itsenäisesti. Sama pätee vaikkapa avioliittoon.
– Vanhemmilla on oikeus päättää lasten kasvatukseen liittyvistä asioista. Siihen kuuluu myös uskonnollinen kasvatus tai sen puute.
4. Mitä haittaa uskonnollisesta tapahtumasta on lapselle, jonka perheessä ei kuuluta kirkkoon?
– Tämä ei ole kysymys, johon kukaan tutkija voi yksiselitteisesti vastata. Vaikutuksia pitäisi tutkia.
– Suomessa usein ajatellaan, että kristinusko kuuluu kaikille. Mutta emme voi puhua vain yhdestä uskonnosta.
– Jos argumentti on se, että kristinuskosta ei voi olla kenellekään haittaa, silloin haluaisin nähdä, miten avoimesti ihmiset suhtautuvat siihen, että kaikkien muidenkin uskontojen rituaaleja järjestetään koulussa.
5. Miksi evoluutioteoriaa saa opettaa lapsille, mutta luomiskertomusta ei?
– Tämä tulee suoraan amerikkalaisesta keskustelusta. Siellä luomiskertomusta ei opeteta koulussa, koska siellä uskonnonopetusta ei ole.
– Suomessa nimenomaan opetetaan molempia. Kysymyksessä ei ole mitään järkeä Suomen kontekstissa.
6. Voiko elämänkatsomustunnilla vierailla jumalanpalveluksessa tai islamin rukoushetkessä?
– Ehdottomasti voi, ja toivottavasti vieraillaan. Se kuuluu myös elämänkatsomustietoon, että tunnetaan kaikenlaisia uskomusjärjestelmiä ja uskontoja.
