Yhdysvaltain presidentinvaalit eivät katkaise maan tukea Ukrainalle, arvioi puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.).
– Meillä on tällä hetkellä Ukrainan tuen ryhmässä, johon Yhdysvallat osallistuu, vahva luottamus, että Yhdysvallat jatkaa tukeaan, Häkkänen sanoo Ylen haastattelussa.
Yhdysvaltain vaaleilla tulee kuitenkin olemaan vaikutusta Ukrainan tukeen. Häkkänen sanoo, että Euroopalla olisi taloudellisesti nykyistä enemmän mahdollisuuksia tukea Ukrainaa.
– Jos tulee tiukka paikka, Euroopan pitää kantaa vastuu tästä.
– Se tarkoittaa, että eurooppalaisten veronmaksajien lompakoista pitää löytää enemmän rahaa Ukrainan tukemiseen.
Vaalit tuovat epävarmuutta, sillä presidenttiehdokas Donald Trump on sanonut lopettavansa Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan päivässä. Nopea pakottaminen rauhaan voisi olla Venäjän etu.
– Nyt ei ole aikaa minkäänlaiseen sotaväsymykseen tai puheisiin siitä, että rauha tehdään Venäjän ehdoilla, vaan se pitää tapahtua Ukrainan ehdoilla.
Jotta rauha voidaan tehdä Ukrainan ehdoilla, Euroopan on vahvistettava tukeaan, Häkkänen sanoo.
Pohjois-korea on mielivaltainen ydinasevaltio, Häkkänen kuvaa
Häkkänen ja puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola avasivat maanantaina valtakunnallisen maanpuolustuskurssin ja puheissaan kuvasivat Ukrainan sodan vaikutusta turvallisuuteen ja sen vaatimuksia puolustukselle.
Nato ja Yhdysvallat vahvistivat viime viikolla tiedot, että pohjoiskorealaisia sotilaita taistelee Ukrainan rintamalla, venäläisten tukena.
– Venäjä toimii viikko viikolta tiiviimmässä yhteistyössä Iranin, Pohjois-Korean ja Kiinan kanssa, Häkkänen sanoo.
Esimerkiksi Naton pääsihteeri Mark Rutte sanoi pohjoiskorealaisiin joukkoihin turvautumisen kertovan Venäjän epätoivosta mutta olevan samalla vaarallinen eskalaatio. Tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoi sen kertovan Venäjän heikkoudesta.
Häkkänen puolestaan sanoo Pohjois-Korean liittymisen sotaan olevan periaatteellisesti ”kova asia”. Hän luonnehtii maan olevan jopa mielivaltainen ydinasevaltio, jolla on reservissä seitsemän miljoonaa sotilasta. Lännen on myös siksi vahvistettava omaa tukeaan.
Puolustusvoimain komentaja: Määrällä on merkitystä, ja Euroopassa on vähän strategisia aseita
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on näyttänyt, että Euroopan puolustuskyvyssä on korjattavaa.
Teknologinen etumatka voi kompensoida alivoimaa lukumäärässä, mutta määrällä on aina merkitystä, puolustusvoimain komentaja Jaakkola sanoo.
– Oman alueen puolustus symmetristä uhkaa vastaan sekä kyky pitkäkestoiseen korkean intensiteetin kulutussodankäyntiin on palannut standardiksi.
Ukrainan sota on johtanut Euroopassa varusteluun, jota tehdään kiireessä. Viime vuosikymmeninä oli aikaa mutta ei resursseja. Nyt on rahaa, mutta ei aikaa, Jaakkola kuvaa. Tämä tuo paineita uuden innovoimiseen.
Euroopalta puuttuu strategista aseistusta. Jaakkola toteaa, että Euroopan osuus Naton sukellusveneistä, strategisistä ilmavoimista ja ydinaseista on Yhdysvaltoihin nähden pieni.
Euroopan turvallisuutta hoidetaan pistoutuneesti, päällekkäisesti, protektionistisesti ja koordinoimattomasti, Jaakkola kokoaa julki tuotuja huolia.
Nato-joukkoja ei löydykään Suomeen noin vain
Nato satsaa Suomen puolustukseen, mutta se ei Jaakkolan mukaan muuta kaikkea.
– Ensinnäkin, jatkossakin valmiudesta ja puolustuskyvystämme vastaamme me itse, niitä ei voi ulkoistaa.
Suomeen on suunnitteilla Naton monikansalliset FLF-joukot. Niillä pystyttäisiin kriisin tullessa nopeasti lisäämään joukkoja Suomeen.
Mikkeliin tulevan pohjoisen maavoimaesikunnan tehtävä taas on suunnitella, miten Naton tuki ja Suomen oma puolustus sovitetaan yhteen.
FLF-joukkojen rakentaminen ei kuitenkaan etene kovin nopeasti. Ruotsi on lupautunut kehysvaltioksi, mutta muiden maiden kanssa on vasta neuvotteluja.
– Uskon että ne ovat oikealla raiteella, mutta ne ovat haasteelliset, Häkkänen sanoo.
Häkkäsen mukaan kaikilla mailla on muutenkin paljon kehittämistä meneillään ja ne ovat jo sitoneet joukkojaan muihin Nato-tehtäviin.
Voisivatko asevelvolliset harjoitella ulkomailla?
Häkkänen nosti puheessaan esiin myös asevelvollisuuden muutokset. Kutsuntajärjestelmää uudistetaan parhaillaan, ja asevelvollisia saatettaisiin jatkossa käyttää Nato-tehtävissä myös Suomen ulkopuolella.
Haastattelussa Häkkänen sanoo, että lakien muuttamista valmistellaan, jotta reserviläiset voisivat osallistua kansainvälisiin tehtäviin. Lait valmistuvat hallituskauden loppupuolella.
Myös suomalaiset varusmiehet osallistuvat kansainvälisiin harjoituksiin ja tehtäviin kotimaassa mutta Häkkäsen mukaan vapaaehtoisesti myös muissa maissa.
– Lainsäädäntöuudistuksessa arvioidaan lainsäädännön muutostarpeita, jotta Suomi voi olla täysimääräisesti liittokunnan jäsen.