Isännöintiliiton tuoreen Talousbarometrin mukaan 38 prosenttia isännöitsijöistä näkee, että heidän hallinnoimissaan taloyhtiöissä on keskimäärin tehty liian vähän korjauksia.
Yleisin syy tähän on osakkaiden haluttomuus edistää taloyhtiöiden remontteja.
Monissa taloyhtiöissä korjaushankkeita on lykätty tai peruttu myös taloudellisista syistä edellisen 12 kuukauden aikana. Viidenneksellä isännöitsijöistä vähintään puolet taloyhtiöistä on tällaisia.
– Taloyhtiöiden osakkaat ja hallitukset ovat monessa tapauksessa mieltäneet korjausten hinnat liian korkeiksi erityisesti kauempana kasvukeskuksista. Joissain tapauksissa on ollut vaikea saada rahoitusta isompiin korjaushankkeisiin, kertoo tutkimuspäällikkö Olli Rekonen.
Hänen mukaansa osakkaat ovat pohtineet sitoutumistaan taloyhtiöön ja siihen, kauanko he aikovat siellä asua.
– Jos esimerkiksi odottaa perheenlisäystä ja on pohtinut muuttamista isompaan asuntoon muutaman vuoden päästä, ei välttämättä halua sitoutua isoon saneeraukseen.
Vuosien vääntö remontista
Turun toiseksi suurimmassa lähiössä Runosmäessä on käynnissä tai alkamassa neljä isoa korjaushanketta, yhteensä yli 10 miljoonan euron edestä. Asunto-osakeyhtiö Muonamiehessä takana on vuosia kestänyt kiivas keskustelu.
– Monet hallitukset ovat aikaisemmin yrittäneet saada linjaremonttia käyntiin. Se on aina kaatunut yhtiökokouksissa. Nyt keväällä se meni läpi eikä todellakaan yksimielisesti. Äänestys oli tiukka, kertoo hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Rautiainen.
Uusiksi laitetaan vessat, ja remontti valmistuu ensi vuoden aikana.
– Suurinta poraa on aiheuttanut, että monet ovat laittaneet kylpyhuoneet kuntoon omalla kustannuksellaan aika äskettäin. Nyt kaikki menee uusiksi.
Isännöitsijä on tottunut perustelemaan
Isännöintiyhtiö Runosmäen Lämmön toimitusjohtaja Kimmo Lönnmark luo uskoa saneerauksiin.
– Yhtiökokouksessa kerrottu neljän miljoonan valtuutussumma voi pienentyä vaikka miljoonalla, kun saneeraus alkaa. Osakkaat kauhistuvat usein valtuutussummaa, kertoo Lönnmark.
Lönnmarkin mukaan korjaaminen on halvempaa kuin muutama vuosi sitten, jolloin saneerauskustannukset olivat huipussaan. Hinnat ovat laskeneet, kun yrityksillä ei ole tarpeeksi töitä.
– Joudumme pitämään monta tilaisuutta, jotta ihmiset ymmärtävät remontin tarpeen. Jos kohde on rakennettu 1970-luvulla, kylpyhuone ei kestä ikuisesti, vaikka se olisi remontoitu välillä.
Talot purkukuntoon tai vaarallisiksi asua
Korjauksia on tehty Isännöintiliiton mukaan liian vähän, jotta rakennukset pysyisivät hyväkuntoisina.
Onko vaarana, että iäkkäät kerrostalot rapistuvat pystyyn, kun remontteja ei uskalleta tehdä?
– Pidemmällä aikavälillä vaarana on, että talo ajautuu purkukuntoon. Lyhyemmällä aikavälillä on kyse esimerkiksi vakuutuskorvauksista. Jos vanhat putket tai vesikatto alkavat vuotaa ja aiheuttavat vahinkoa, vakuutuksesta ei välttämättä korvata niin paljon kuin moni olettaa, kertoo tutkimuspäällikkö Olli Rekonen.
Jotkut saattavat myös pelätä, ettei velkaista asuntoa saa myydyksi.
– Remontti on toisaalta omiaan kasvattamaan asunnon markkina-arvoa ja helpottamaan sen myyntiä. Kun remontit on hoidettu, asunto on ostajalle monesti houkuttelevampi kuin sellainen, johon remontti on vasta tulossa tulevaisuudessa.