Suomen merialueilla tuulet puhalsivat historiallisesti hirmumyrskylukemissa viime perjantaina.
Rauman Kylmäpihlajassa keskituulen nopeus oli korkeimmillaan 33,5 metriä sekunnissa. Hirmumyrskyn kriteeri täyttyy, kun keskituulen nopeus on vähintään 33 metriä sekunnissa.
Lylyksi nimetty myrsky aiheutti runsaasti vahinkoja maan etelä- ja länsiosissa.
Yle esitti viisi myrskyn nostamaa kysymystä meteorologi Pauli Jokiselle.
1. Kuinka poikkeuksellisesta säätilanteesta perjantaina oli kyse?
– Oli varsin erikoinen tapaus, että päästiin näinkin korkeisiin lukemiin. Merellä näin korkeaa lukemaa ei ole ennen mitattu. Se oli ennätyslukema ja siksi myrsky oli poikkeuksellinen.
– Onneksi myrskyn vaikutukset jäivät aika pienelle alueelle lounais- ja länsirannikolla.
2. Mistä perjantain myrsky johtui?
– Yksi merkittävä tekijä oli, että Suomessa oltiin maan eteläosissa voimakkaan suihkuvirtauksen alueella. Mitä suurempia ovat lämpötilaerot, sitä suurempi on suihkuvirtaus.
– Voimakkaat suihkuvirtaukset pystyvät ajoittain synnyttämään lähellä maan pintaa voimakkaita matalapaineita ja tuulia, meteorologi Pauli Jokinen kertoo.
– Perjantaina meri oli tavanomaista lämpimämpi. Kun siihen yhdistyivät voimakkaat tuulennopeudet, ne pääsivät sekoittumaan huomattavasti helpommin pintaan saakka ja aiheuttamaan vahinkoja.
3. Onko ilmastonmuutoksella vaikutusta myrskyihin?
– Sitä on vaikeampi sanoa.
– Asiasta on erilaisia tutkimustuloksia, mutta Suomen alueella ilmastonmuutoksen selvää vaikutusta myrskyjen määriin tai voimakkuuksiin ei ole.
– Selvempi vaikutus on sillä, että ilmastonmuutos lyhentää meidän talvia Suomessa. Kun myrskyt tulevat, puut kaatuvat helpommin, koska maa ei ole roudassa.
4. Miten vastaaviin myrskyihin voi varautua?
– Pyrimme tekemään ennusteita. Ennusteet ovat paras tapa varautua. Joskus nekin saattavat aliarvioida myrskyn voimakkuuden, tai myrsky alkaa nopeasti.
– Syys- ja talvimyrskyt pystytään yleensä ennakoimaan useita päiviä etukäteen.
5. Onko samanlaisia myrskytuulia luvassa jatkossakin Suomessa?
– Toki voi esiintyä, mutta ei yhtä voimakkaana ainakaan aivan pian. Voisi sanoa, että Suomessa on merkittäviä myrskyjä noin kerran viidessä tai kymmenessä vuodessa.
– Esimerkiksi Ruotsista on kokemuksia vieläkin voimakkaimmista tuulista kuin mitä nyt oli Suomessa.
Lopuksi Pauli Jokinen vielä muistuttaa, että perjantain kaltaiset tuulet ovat poikkeuksellisia Suomen merialueilla, mutta eivät Lapin tuntureilla.
Vahinkojen korjaaminen jatkuu
Edellinen tuuliennätys mitattiin Suomessa vuonna 2019 Bogskärissä. Silloin keskituuleksi mitattiin 32,5 metriä sekunnissa.
Voimakkaat tuulet riepottelivat perjantaina myös maa-alueilla. Myräkkä kaatoi puita ja aiheutti sähkökatkoksia. Energiateollisuuden mukaan sähköt katkesivat noin 67 000 asiakkaalta tuulen ja tykkylumen takia.
Sähköttömiä talouksia oli vielä sunnuntaina tuhansia. Vahinkojen korjaaminen kestää useita päiviä.