Jääkiekon SM-liigan alkukausi on pitänyt sisällään yllätyksiä ja monia mielenkiintoisia puheenaiheita.
Yle Urheilun asiantuntija Topi Nättinen nostaa tässä jutussa esiin kolme alkukauden suurta puheenaihetta.
1. SaiPa luotti kokemukseen
Jo ennen kauden alkua oli selvää, että Kiekko-Espoo on kasannut nousijajoukkueeksi poikkeuksellisen nimekkään nipun SM-liigaan.
Siksi päävalmentaja Raimo Helmisen SaiPa onkin alkukauden suurin sensaatio. Nättinen pohtii, että kausi on mennyt varmasti lappeenrantalaistenkin mielestä yli odotusten.
Nättinen nostaa esiin, että Helminen on tuonut päävalmentajana SaiPaan omanlaisensa ilmapiirin. Helminen on antanut pelaajille tilaa toteuttaa itseään, vaikka peli onkin ”Raipen” sanojen mukaan yksinkertaista.
– Pelissä on paljon toisteisuutta ja selkeitä rakenteita. Pelaajia ei ole kahlittu, mutta kaveria pyritään auttamaan, Nättinen sanoo.
Nättisen mukaan suurilta osin nimettömässä SaiPassa on selvästi tiedostettu, että joukkuetasolla täytyy antaa kaikkensa jokaisessa ottelussa. Yksilötasolla on nähty kuitenkin myös onnistumisia.
– JYPiin siirtynyt maalivahti Oskari Salminen auttoi joukkuetta voittamaan. Ville Petman taas olisi voinut valita Euroopasta aika monta muutakin paikkaa. He ovat olleet tärkeitä hahmoja, Nättinen sanoo.
SaiPasta on nostettava esille myös kokemus. Siinä missä moni muu tyvipään joukkue on kokeillut tulokaspäävalmentajia tai -urheilujohtajia, SaiPa on luottanut Helmiseen ja Kärpissä meritoituneeseen urheilujohtajaan Harri Ahoon.
– SaiPa sai viime kaudeksi aika puskista mielestäni jopa yhden kovimman urheilujohtajan, joka on nähnyt paljon menestystä. En sano, että hänen kädenjälkensä on kaiken tämän menestyksen takana, mutta hän toi Raipen, määrättyjä pelaajia ja sai Antti Kalapudaksen jatkamaan täksi kaudeksi. Hänellekin on annettava tunnustusta, Nättinen sanoo.
Asiantuntijan mukaan kokemusta ei pitäisi aliarvioida suomalaisessa jääkiekossa ja valmennuskulttuurissa.
– Helposti otetaan nuorempia, kun heitä on helpompi kontrolloida. Otetaan kokemattomia, kun ei uskalleta antaa vastuuta sellaiselle ihmiselle, joka saattaisi jopa ”pahimmassa tapauksessa” ottaakin vastuuta itselleen, Nättinen analysoi.
2. Kärpillä heikko alkukausi
SM-pronssia keväällä juhlineen Oulun Kärppien alkukausi on ollut odotuksiin nähden vaisu.
Vaikka Kärpillä on yksi SM-liigan suurimmista pelaajabudjeteista, se löytyy maajoukkuetauolla vasta yhdeksänneltä sijalta.
SM-liigavalmentajana kokematon Ville Mäntymaa on ollut kovassa paikassa. Mäntymaan viime kausi päättyi SM-pronssiin kokeneen apuvalmentajan Mikko Mannerin kanssa, mutta nyt kausi on ollut korpivaellusta.
Nättinen muistuttaa, että viime keväänä pelaajat ”vapautettiin vankilasta”, kun he saivat Marjamäen kurinalaisen pelitavan jälkeen enemmän vapauksia pelaamiseensa.
– Nyt Mäntymaan lausunnoissa on ollut paljon sellaista, että alkukaudesta yritettiin jatkaa niillä viime kauden höyryillä. Sitten ymmärrettiinkin, että hetkinen, ei tällaista kaaoslätkää, niin kuin Mäntymaa itsekin kuvailee, voi pelata.
Kärpät vahvistui kovilla nimillä, kun viime kaudella SM-liigassa yhteensä 144 pistettä tehtailleet Reid Gardiner, Ben Tardif ja Michal Kovarcik siirtyivät Ouluun.
Nättinen uskookin, että heille kuten myös tähtipelaaja Teemu Turuselle kaaosjääkiekko toimii todella hyvin. Muille pelaajille hyökkäyksessä kärjen takana tai puolustuksessa ei niinkään.
– Kun esimerkiksi puolustajat Atte Ohtamaa, Tommi Kivistö ja ulkomaalaiset Victor Berglund ja Martin Jandus on heitetty kaaoslätkään, onnistumisprosentti on ollut vaihteleva.
Nättinen muistuttaa, että Kärpillä on pelaajia, jotka ovat tottuneet pelaamaan tietyn systeemin sisällä. Kun tällaista ei ole heille annettu, tulos on ollut erittäin heikko.
– Tulos on ollut yhden kentän varassa ja maalivahtiosastollakin on menty väärään suuntaan. Tuntuu, että Tomi Karhuseen luotettiin väkisin viime kevään ansiosta, vaikka hän ei ollut pitkään aikaan ennen viime kevättä pelannut urallaan huipputasolla.
– Nyt molemmat maalivahdit ovat surkeassa tilanteessa. He eivät pysty pelaamaan hyvällä tasolla kuin yksittäisiä pelejä ja hetkiä.
Kärppien kohdalla ei voi olla puhumatta myöskään suuremmasta kuvasta. 2010-luvulta taskuun jäi kolme mestaruutta, mutta viimeiseen viiteen vuoteen joukkuetta ei ole nähty SM-liigan finaaleissa.
Kiinnostava muutos on näkynyt rekrytoinneissa. Mikko Mannerin jälkeen Kärpät nosti ensin Lauri Mikkolan ja lopulta Marjamäen paluukauden jälkeen Mäntymaan päävalmentajaksi. Mikkola ja Mäntymaa eivät olleet toimineet päävalmentajana aikuisten tasolla ennen liigapestejään.
Päävalmentajien lisäksi myös urheilujohtajaksi palkattiin viime kaudeksi kokematon Mikko Myllykoski.
– Mikä se syy sitten on, ettei löydetty kokenutta hahmoa urheilujohtajaksi tai Mäntymaan tilalle kokeneempaa päävalmentajaa? Jos tulos jää heikoksi, on varmaan hyvä pohtia, onko tämä ollut oikea linja.
– Kun mietitään vaikka Tapparaa viimeisen kymmenen vuoden ajalta, ei siellä kauhean kokemattomia hahmoja ole ollut penkin takana. Ja urheilujohtoonkin tuotiin pitkän työn SaiPassa tehnyt Antti Tuomenoksa. Kausi on vasta alussa ja Mäntymaalle pitää antaa aikaa, mutta mielestäni Kärpät ei ole paikka, missä kokeillaan.
3. Sääntömuutokset muuttaneet pelin luonnetta
SM-liiga muutti täksi kaudeksi sääntötulkintojaan muun muassa estämisiin ja kiinnipitämisiin liittyen. Liiga tavoitteli muutoksilla entistä viihdyttävämpää peliä ja se halusi kitkeä kaukalosta hidastavaa ja estävää pelaamista.
Jos viihdyttävyyttä haluaa mitata maaleilla, SM-liigan maalimäärät ovat olleet kasvussa verrattuna aikaisempien kausien tilanteeseen kahdeksan liigaviikon jälkeen.
Myös kahden minuutin jäähyjä on tuomittu enemmän.
SM-liigan mukaan erityisesti kiinnipitämisestä, estämisestä ja koukkaamisesta on tuomittu enemmän jäähyjä kuin viime kaudella.
– Peli on varmasti soljunut enemmän eli peli ei ole pysähtynyt esimerkiksi kulmiin niin paljon, Nättinen tuumii muutoksista.
Nättinen muistuttaa, että viihdyttävyys on katsojan silmässä. Hän itse ei ole kuitenkaan pistänyt merkille, että peli olisi merkittävästi viihdyttävämpää aiempaan verrattuna.
– Uuden linjan mukaisia jäähyjä tulee pikkuisen enemmän ja maaleja pikkuisen enemmän. Ne muuttavat kyllä pelin luonnetta.
– En kuitenkaan vielä sanoisi, että liiga on muuttunut selvästi viihdyttävämmäksi.
Asiantuntija myös nostaa esiin, että niin tuomareille kuin pelaajillekin on annettava aikaa sopeutua muutoksille, sillä kautta on pelattu vasta kolmasosa.
Jo tässä vaiheessa voi kuitenkin nostaa esiin, että kärkiyksilöt ovat päässeet tilastojenkin valossa hieman enemmän esiin otteluissa.
– Tässä on hyvä alkusysäys. Siellä on näkyvissä paljon positiivisia asioita, mihin suuntaan se voi parhaimmillaan peliä viedä.
– Mutta annetaan tälle kaksi tai kolme kautta, jotta näemme oikeasti toistoja, missä mennään. Tämä on kova muutos tuomareille ja pelaajille.
Yle Urheilun asiantuntija Topi Nättinen ja toimittaja Jussi Paasi keskustelivat Iiro Pakarisen huimasta maalitahdista 5 minuuttia -videolla.