Tuoksubuumi on nostanut kouluissa esiin keskustelun tuoksujen haitoista. Käytännössä kouluilla on kuitenkin vain vähän keinoja hillitä oppilaiden hajusteiden käyttöä.
Koulu voi ohjeistaa olevansa tuoksuton ympäristö, mutta hajusteille ei ole yksinkertaisia mittausmenetelmiä tai raja-arvoja, joista voisi tulkita, milloin hajusteita on ilmassa liikaa.
Oulun Kellon koulun oppilaat Meea Männikkö ja Inka Majava toivovat, että tuoksuja voisi käyttää kohtuudella, koska ne tuovat itsevarmuutta ja niihin liittyy syvällisempi merkitys.
– Tosi moni nuori kokee epävarmuutta aika monesta asiasta, ja yksi on se oma tuoksu. Hajusteilla voi kontrolloida omaa tuoksua ja tulee paljon kehujakin, että tuoksutpa hyvältä, Männikkö sanoo.
Moni Oulun koulu on joutunut lähettämään oppilaille ja koteihin muistutusviestejä tuoksuttomuudesta. Tuoksut ovat olleet viime aikoina puheenaiheena muuallakin Suomessa.
Kellon koulun kotitalousopettaja Annukka Määttä sairastaa astmaa ja migreeniä. Viime keväänä hän sai voimakkaan astmakohtauksen seistessään oppilaan vieressä, jolla oli todella vahva tuoksu.
Myös Männikkö ja Majava kertovat saaneensa päänsärkyä, kun isossa luokkahuoneessa usealla oppilaalla on ollut voimakkaita tuoksuja.
Koulu voi linjata tuoksuttomuuden, mutta kotona voi tehdä mitä vain
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n erityisasiantuntija Sara Simberg sanoo, että koulun keinot ulottuvat kouluun. Mikäli joku suihkuttaisi koulussa runsaasti tuoksua ympäristöön, siihen voitaisiin puuttua.
– Mutta eihän siihen voi puuttua, mitä pesuaineita ja hygieniatuotteita käytetään kotona. Jokainenhan saa siellä käyttää mitä tahansa.
Työsuojeluviranomaisen valvomassa lainsäädännössä ei ole pykälää, johon vedoten voisi määrätä, ettei tuoksuja saa käyttää työpaikalla. Laissa määritellään ainoastaan se, että työnantajan tulee taata työntekijän terveelliset ja turvalliset olot työssä.
Aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueen puhelinneuvontaan on tänä vuonna tullut vain joitain kyselyjä voimakkaista tuoksuista työpaikalla. Myöskään Työterveyslaitoksella tai Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:lla asia ei ole noussut viime aikoina esille.
– Enemmän toimittajat kyselevät aiheesta kuin koulut, OAJ:n erityisasiantuntija Sara Simberg naurahtaa.
Simberg arvelee, että kouluissa tuoksujen käyttöä saadaan hillittyä omin keinoin keskustelemalla, tiedottamalla ja perustelemalla, ja siksi yhteydenottoja ei ole tullut.
Aiemmin on kuitenkin uutisoitu, että hajusteiden aiheuttamat ongelmat ovat tulleet toistuvasti esiin koulujen työsuojelutarkastuksissa.
”Olisi noloa olla se, joka haisee”
Oulun Kellon koululla muistutukset eivät ole parantaneet tilannetta, ainakaan vielä, sanoo kotitalousopettaja Annukka Määttä. Hän itse muistuttelee asiasta aina toisinaan.
– Ihminen, joka käyttää tuoksuja jatkuvasti, turtuu siihen. Hän ei huomaa, että käyttää tosi paljon ja vähempikin voisi riittää.
Oulun Kellon koululaisia Meea Männikköä ja Inka Majavaa harmittaisi, jos tuoksuja ei voisi käyttää.
– Deodoranttia voi käyttää, mutta eihän se kaikkea hajua poista. Nuorten keskuudessa olisi noloa olla se, joka haisee, Männikkö sanoo.
– Ja vaikka se kiellettäisiin, varmasti moni jatkaisi niiden käyttöä, Majava lisää.
Onko sinulla tuoksuihin tai tuoksuttomuuteen liittyvä juttuvinkki? Voit lähettää vinkin sähköpostilla osoitteeseen emilia.pakkala@yle.fi.
