Jätepalon sammuttamiseen on käytetty Tampereella niin paljon vettä, että järvikin tyhjenee

Ely-keskus tarkkailee sammutusvesien ja palosta johtuvien haitta-aineiden vaikutuksia vesistöön.

Sammutusvettä valuu palopaikalta läheiseen Houkanojaan. Kaukajärven suunnalla ojassa on runsaasti vaahtoa. Video: Marjut Suomi / Yle.

Sammutusraivaus Remeon jätelaitoksella Tampereen Ruskossa jatkuu viikonlopun yli. Pelastuslaitos on ottanut sammutukseen vettä Ahvenisjärvestä.

Perjantaina Hervannassa käyneen Ylen toimittajan mukaan järven pinta on laskenut huomattavasti.

Päivystävä palopäällikkö Jari Nieminen Pirkanmaan pelastuslaitokselta ei osaa kertoa, kuinka monta tuhatta litraa vettä tähän mennessä on kulunut.

– Sen voin sanoa, että sitä on kulunut todella paljon ja tulee kulumaan myös jatkossa. Lukuja on luvassa sitten, kun on loppuraportin aika, hän sanoo.

Järven rannassa koivuja.
Palopäällikkö Jari Nieminen ei ole yllättynyt Ahvenisjärven pinnan laskusta. Vettä on sammutustöissä jouduttu käyttämään todella paljon. Kuva: Marko Melto / Yle

Perjantaista lähtien vettä on ohjattu palopaikalle myös vanhassa louhoksessa olevasta luonnonvesilähteestä.

– Sieltä on vedetty palopaikalle kilometrin pituinen runkolinja, josta syötetään kahta vesitykkiä.

Niemisen mukaan sammutustöissä on alkuvaiheessa käytetty myös sammutusvaahtoa, mutta sitä ei ole tarvittu enää pariin päivään.

Valuvaa vettä maastossa. Jätepalon puhdistusvettä Ruskossa.
Sammutusvettä virtaa palopaikalta ympäristöön. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Veden lisäksi sammutuksessa on käytetty veden pehmentäjää. Sen tarkoitus on tehdä sammutettavan materiaalin päälle kalvo, jotta happi saadaan eristettyä ja vesi iskeytyy palavaan materiaaliin paremmin.

– Se on toiminut tässä kohtalaisen hyvin, ja samaa ainetta käytetään paljon maastopaloissa. Se on yhdenlaista ”mäntysuopaa” se aine, Nieminen kertoo.

Ympäristövaikutukset tutkitaan

Varhain tiistaiaamuna syttyneen palon sammutuksesta on väistämättä syntynyt vesivirtoja lähialueelle. Esimerkiksi Vihiojaan virtaavassa Houkanojassa on runsaasti vaahtoa.

Asukkaat ovat olleet huolissaan jätteenkäsittelylaitoksen ja palon ympäristövaikutuksista.

Vahtoa ojassa.
Palopaikan lähellä Houkanojassa on vaahtoa. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Niemisen mukaan sammutusvaahto ja veden pehmentäjä eivät itsessään ole ympäristölle haitallisia.

– Molemmat aineet ovat ekologisia. Myös sammutusvettä on nyt saatu kuljetettua alueelta pois jatkokäsittelyyn. Toki sammutusveden mukana kulkeutuu väistämättä jäämiä palavasta jätteestä, joten ympäristövaikutuksiakin varmasti on.

Ojan yli on vedetty ohuita puunrunkoja ja valkoinen muoviputki.
Remeo tuonut Houkanojaan kolme kemikaalipuomia (valkoinen putki kuvassa), joiden tarkoituksena on kerätä vaahtoa veden pinnasta. Vaahto kerätään talteen käsittelyä varten. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Ely-keskus seuraa meneillään olevan tulipalon vaikutuksia ympäristöön ja ilmanlaatuun mittauksilla ja näytteillä. Vihiojaan laskevasta läheisestä Houkanojasta on esimerkiksi tilattu vesinäytteet, joista tutkitaan haitta-aineiden pääsyä vesistöön.

Pirkanmaan ely-keskus ja Tampereen kaupunki tiedottivat perjantaina, että ympäristönäytteitä tullaan ottamaan lähiympäristöstä myös tulipalon akuutin vaiheen jälkeen. Jälkitoimenpiteenä arvioidaan myös tarvittavat puhdistustoimet savun ja pienten hiukkasten leviämisalueilla.

Pelastuslaitoksen paloauto järven rannalla.
Houkanojassa on runsaasti vaahtoa Kaukajärven suunnalla. Ylen kuvajan mukaan maastossa tuntui outo haju Kuva: Marko Melto / Yle

Tampereen kaupungin terveydensuojelu tiedottaa näytetuloksista ja tarvittavista jatkotoimista myöhemmin.