Columbukselle 2020-luvun ensimmäiset vuodet olivat vaikeita. Helmikuusta 2013 yhdentoista vuoden ajan seuran urheilupuolta johtaneen Jarmo Kekäläisen alaisuudessa piikki osui kevääseen 2020. Tuolloin Columbus yllätti pudotuspelien avauskierroksella runkosarjassa uuden piste-ennätyksen tehneen Tampan, ja vieläpä suoraan neljässä ottelussa.
Sen jälkeen syöksy oli rajua.
Turbulenssia riitti niin jäällä kuin kaukalon ulkopuolella. Syksystä 2020 kevääseen 2024 Columbus ei saanut yhdelläkään kaudella kasaan edes puolia tarjolla olleista pisteistä – eikä puoletkaan tavallisesti riitä pudotuspeleihin lähimainkaan.
Käänteitä, traagisiakin sellaisia on riittänyt myös kaukalon ulkopuolella. Kesällä 2021 latvialaismaalivahti Matiss Kivlenieks menehtyi Yhdysvaltojen itsenäisyyspäivänä ilotulitusonnettomuuden seurauksena.
Menneenä kesänä amerikkalaislaituri, joukkueen tähtipelaaja Johnny Gaudreau menehtyi pyöräillessään New Jerseyssä jouduttuaan yhdessä veljensä kanssa auton yliajamaksi.
Uusi aika Ohiossa sai kesällä karmivan lähdön.
Aiemmin talvella Kekäläinen oli saanut lähteä palveltuaan seuraa kaksi päivää yli yksitoista vuotta. Kesällä päävalmentaja Pascal Vincentin lisäksi lähteä saivat apuvalmentajat Josef Boumedienne sekä Mark Recchi. Sisään tuotiin kovan vaatimustason valmentajana tunnettu, Minnesotassa hyvää työtä tehnyt Dean Evason sekä pari uutta apuvalmentajaa.
GM:n tehtävässä aloitti Carolinassa pitkään vaikuttanut Don Waddell.
Kesän tragedia toi puhdistuneeseen ilmapiirin kuitenkin surullisen vivahteen.
– Olihan se aika erilaista aloittaa kaiken jälkeen harjoitusleiri. Joukkueesta puuttui kamalan tragedian vuoksi tosi iso palanen. Olihan täällä aika surullinen tunnelma ja varmasti se hieman vaihteli, miten jokainen sitä käsitteli. Vaikeampaa se oli tietenkin niille, jotka olivat hänen kanssaan pidempään pelanneet, joukkueen suomalaispelaaja Mikael Pyyhtiä kertaa.
Pyyhtiän mukaan joukkue on pystynyt ainakin osittain kääntämään tragedian itselleen voimavaraksi. Gaudreaun paikka pukuhuoneessa on ennallaan ja vierasotteluihinkin tämän pelipaita otetaan pukuhuoneeseen mukaan. Läsnäolevasta hiljaisesta surusta huolimatta muutokset organisaation eri tasoilla ovat puhdistaneet ilmapiirin seurassa.
Pyyhtiän mukaan Johnny Gaudreau kulkee mukana ja hänen muistoaan kunnioitetaan joka päivä.
– Muuten tuntuu, että koko seura on saanut nyt uuden raikkaan alun, kun GM ja päävalmentaja vaihtuivat. Kyllä sen viime vuonna huomasi, että turhautuminen oli täällä aika voimakkaasti läsnä. Tai sen, että monella oli henkilökohtaisesti aika vaikeaa. Nyt täällä puhaltavat uudet tuulet ja tuntuu, että kaikki ovat tosi innoissaan hallilla joka päivä, Pyyhtiä sanoo.
Pyyhtiä itse kuuluu NHL-syksyn suomalaisyllättäjiin. Menneellä kaudella NHL-ilmapiiriä 17 ottelun verran haistelemaan päässyt, mutta pääosin AHL:ssä pelannut 22-vuotias laitahyökkääjä nappasi yllättäen pelipaikan harjoitusleirin kautta.
– Tavoitteena oli pelipaikka joukkueesta, mutta ehkä se pieni yllätys silti oli, Pyyhtiä kertaa.
Luotettava roolissaan
Siihen, miten Pyyhtiä onnistui pelipaikan viemään vaativan valmentajan alaisuudessa, ei liity taikatemppuja.
Pyyhtiä sanoo kahden edelliskauden NHL-visiittien kautta tienneensä, mitä taalajäillä tuleman pitää. TPS:n kanssa kahdesti finaaleihin yltänyt Pyyhtiä teki kesällä kaikkensa ollakseen valmis.
– Suurin tavoite oli viettää salilla aikaa ja saada mahdollisimman paljon voimaa, mitä vain kesän aikana ehtii. Kyllä minä eteenpäin pääsinkin ja syksyllä oli hieman erilaisia painoja tangossa.
Kaukalossa Pyyhtiä on onnistunut vakiinnuttamaan paikkansa noin 14 minuutin keskipakan pelaajana. Pyyhtiän luistelu ja pelinopeus riittävät NHL-tasolle ja jotakin valmennuksen luottamuksesta kertoo myös vastuu alivoimapelissä. Pyyhtiä on luutinut alivoimalla hyvin pääosin kokeneen Sean Monahanin vierellä.
Pyyhtiän vahtivuorolla on syntynyt toistaiseksi vasta yksi ylivoimaosuma.
– Pystyn omaa peliäni pelaamaan. Pystyn pelaamaan siinä vauhdissa, mitä täällä vaaditaan enkä jää jalkoihin. Tuntuu, että valmennuskin luottaa, joten tosi hyvältä on tuntunut.
Viidellä viittä vastaan Pyyhtiä aloitti Kent Johnsonin ja Cole Sillingerin kanssa, mutta on viime ajat pelannut Sillingerin sekä Adam Fantillin vierellä. Kahden lahjakkaan nuoren viereltä paikan vieminen kertoo sekin luottamuksesta. Kolmikko on pelannut luotettavaa kahden suunnan peliä, vaikka maineteot hyökkäyssuuntaan ovat vielä vähissä.
Pyyhtiä teki Edmontonia vastaan NHL-uransa ensimmäisen maalin, mutta yhdessä kolmikko on osunut vasta kolme kertaa. Maaliodottamissa ja vaarallisissa maalipaikoissa trio on pahasti miinuksella, mutta maalien osalta kaksi plussalla. Kiekollisessa pelissä onkin Pyyhtiän seuraavat kehityskohteet.
Kahdentoista ottelun jälkeen suomalaisen tehot kirjattiin 1+0.
– Tuossa ketjussa on helppo pelata. Kaverit vieressä tykkäävät pelata kiekon kanssa ja kikkailla, joten minun tehtäväni on saada kiekkoa kaivettua heille ja tehdä tilaa, että he voivat sen kanssa tehdä, mitä lystäävät, Pyyhtiä avaa roolituksia.
Jänne tiukkana
Huokaista sen enempää Pyyhtiä kuin Columbuskaan ei hyvästä alusta huolimatta voi. Romahdus viime viikonlopun Washington-ottelussa oli siitä oiva muistutus. Ottelu ei ollut ehtinyt vanheta varttiakaan, kun kotijoukkue Capitals oli jo murjonut taululle 5–0-lukemat.
Henkilökohtaisella tasolla Pyyhtiä on saanut NHL-uralleen hyvän startin, eikä tämä vaikuttaisi olevan vastuusta päätellen pelipaikkansa kanssa reunalla. Toisaalta seuran asunnossa toistaiseksi majaansa pitävä TPS-kasvatti ei ole saanut myöskään lupaa oman asunnon hankkimiseen.
– Onhan se tavoite, että saisin luvan hankkia sen asunnon. Ei tarvitsisi elää matkalaukuista.
Reilun kahdensadan kilometrin päässä sijaitseva AHL-kaupunki Cleveland ei taida hetkeen kutsua Pyyhtiää, jos enää ollenkaan. Nuori turkulainen on nauttinut vastuullisen pelaamisen ohessa täysin rinnoin maailman parhaita vastaan vääntämisestä. Uran ensimmäinen maali syntyi itsensä Connor McDavidin edustamaa, viime kesän finalistia Edmontonia vastaan.
– Tuntuihan se tosi hyvältä. Minulla oli paikkoja jo viime kaudella ja oli niitä tuossa syksylläkin, joten tuntui hyvältä onnistua. Ylipäätään pelaaminen tuntuu kivalta. Kaikki on siistiä ja olen tosi innoissani jokaisesta ottelusta, Pyyhtiä intoili.
Raikas on ollut myös nopeajalkaisen ja aktiiviseen jääkiekkoon pyrkivän joukkueen ilme kollektiivina. Päävalmentaja Evason on odotetusti palauttanut seuraan uskottavuuden ja saanut sen pelaamaan myös hyvää jääkiekkoa.
– Viesti on ollut, että aggressiivisesti halutaan pelata. Pitää uskaltaa pelata eikä lähdetä pakittelemaan. Valmentaja pitää tiukkaa kuria, mutta on reilukin. Hän vaatii paljon, mutta kun menee hyvin, hän antaa pelata, Pyyhtiä päättää.