Yksi ja toinen ohikulkija pysähtyy ihmettelemään maassa makaavia jättimäisiä möhkäleitä.
Ne muistuttavat hieman matkustajalentokoneen siipiä, mutta todellisuudessa ne ovat tuulivoimalan lapoja. Espoon Otaniemessä toimiva startup-yritys Reverlast kehittelee niille uusiokäyttömahdollisuuksia.
Yhtiö rakentaa niistä parhaillaan Aalto-yliopiston opiskelijoiden avustuksella prototyyppiä ponttoonilaiturista, jonka päälle on tarkoitus pystyttää sauna.
Uusi elämä vedessä
Tuulivoimalan siipi on tavallisesti valmistettu lasikuitumuovista.
Isojen ja painavien osien kierrättäminen on hankalaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tuulivoimalan lapoja haudataan maahan. EU:ssa se on kiellettyä.
Tuulivoimalan siipien käyttöikä alkaa tulla vastaan 20 vuoden kohdalla. Uutena yli 200 000 euron arvoinen lapa on sen jälkeen monesti pelkkää jätettä omistajalleen.
Reverlastin yrittäjät ajattelevat toisin. He näkevät, että siivellä on edessään vielä yli tuplasti käyttöikää, noin 50 vuotta.
– Annamme uuden elämän eläköityneelle tuulivoimalan lavalle vedessä, sanoo yrityksen perustaja ja osakas Ossi Heiskala.
Merellinen lähestymistapa on luontevaa, sillä Reverlastin yrittäjät ovat Heiskalan mukaan veneilyyn ja purjehdukseen hurahtaneita ”venehippejä”.
– Tulevat asiakkaat voivat olla laidasta laitaan mökkiläisistä isoihin venesatamiin.
Saunalaituria Reverlast rakentaa Aallon myöntämällä 10 000 euron apurahalla, jolla yliopisto tukee kestävän kehityksen hankkeita.
Kierrätettävää riittää
Neljä vuotta sitten Ylen jutussa silloinen ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) tuskaili tuulivoimaloiden osien vaikean kierrätettävyyden kanssa ja kannusti yrityksiä etsimään siihen keinoja.
Tuulivoimalan roottorin lapa on kierrättäjän painajainen, koska se pitää sisällään monia eri materiaaleja ja teknologiaa yhteen liimattuna. Lisähaasteen kierrätykseen tuo siiven sisällä piilossa oleva metalli, jota on pulteissa, kaapeleissa ja ukkosenjohdattimissa. Myös ne voidaan hyödyntää kierrättämällä.
Reverlastin lisäksi huutoon on vastannut Hyvinkäällä tänä syksynä komposiittimuovin kierrätyslaitoksen käynnistänyt Kuusakoski.
Laitos murskaa vanhat tuulivoimalan siivet ja toimittaa murskeen käytettäväksi sementin valmistukseen. Komposiitissa oleva muovi käytetään hyödyksi energiana ja materiaalina.
Laitokselle tuotiin kahden vuoden pilottijakson aikana kierrätykseen kuusi siipeä. Kuusakosken liiketoiminnan kehityspäällikkö Anu Söderena arvioi, että viiden vuoden päästä eli voimaloiden ikääntyessä siipiä tulee jo satoja.
Euroopassa arvioidaan tulevan kierrätykseen tuulivoimalan siipiä 400 000 tonnia vuoteen 2040 mennessä. Tyypillisellä 15 tonnin keskipainolla laskettuna siipien kappalemäärä olisi tuolloin noin 27 000.
Ratkaisuja etsitään muuallakin. Tanskassa on kehitelty siiville uusiokäyttöä pyöräkatoksina, Saksassa ulkokalusteina ja Yhdysvalloissa tutkitaan niiden soveltuvuutta siltojen rakenteiksi. Myös kemiallista kierrätystä tutkitaan yhtenä mahdollisuutena.
Tulevien vuosien volyymiin nähden siipien kierrätys vaatii silti lisää ratkaisuja.
Murskauksessa hukataan yksi Reverlastin arvostama piirre: siivet ovat näyttävää teollista muotoilua, joka saa näkyä yhtiön tuotteissa.
Jos Reverlast saa laiturinsa kellumaan suorassa ja rakenne kestää jäitä, on Espooseen luvassa uusi yhteisöllinen sauna ensi vuodeksi. Polyteknikkojen saunaseura ja Aalto Sustainability Club vastaavat yhdessä toiminnan pyörittämisestä.
– Saunan on tarkoitus tulla vapaasti käytettäväksi jonkinlaisen varaussysteemin avulla, suurin piirtein polttopuiden hinnalla, Ossi Heiskala sanoo.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.