Työhaastattelut ovat muuttuneet keskustelevampaan muotoon, jossa hakija ja yritys puolin ja toisin arvioivat toisiaan.
– Keskustelu voi mennä helpommin sivuraiteelle ja kiellettyihin aiheisiin, koska tapaamisen muoto on perinteisestä vapautunut, kertoo nuoria ammattilaisia rekryävän Academic Workin konsulttipäällikkö Niina Isoranta.
Isoranta muistuttaa, että työhaastattelussa saa kysyä tehtävän kannalta tarpeellisista pätevyyksistä ja osaamisesta. Kärjistäen kaikki muu on kiellettyä.
Toimittaja Noora Takamäki kysyi rekryihin erikoistuneelta Isorannalta, miten laittomiin uteluihin vastataan hermoja menettämättä ja mitä oikeuksia työnhakijalla on.
Katso videolta, miten työhaastattelussa kannattaa toimia:
Vastaa harkiten
Työhaastattelussa ei saa kysyä iästä tai uskonnosta, mutta ei myöskään lääkkeiden käytöstä tai harrastuksista. Nuorilta kysytään eniten asepalveluksesta ja lapsihaaveista, mutta niihinkään ei tarvitse vastata.
Vinkit työhaastatteluun antoi Academic Workin asiantuntija Niina Isoranta.
Mistä aiheista ei saa kysyä työhaastattelussa?
Työhaastattelussa ei saa kysyä ainakaan ikää, parisuhdestatusta tai perhetilannetta, seksuaalista suuntautumista, asumisjärjestelyä, uskontoa, poliittista kantaa tai aktiivisuutta, sairauksia, ammattiliittoa, armeijan käymistä tai päihteiden tai edes lääkkeiden käyttöä.
Saako mielenterveysasioista tai neuroepätyypillisyydestä kysyä?
Myöskään niistä ei saa kysyä, koska yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän terveydentilan perusteella. Joskus voi kuitenkin olla hyödyksi tuoda itse esiin esimerkiksi neuroepätyypillisyyden tuomia etuja, kuten kyky syvälliseen paneutumiseen, hyvät ongelmanratkaisutaidot, rehellisyys tai empaattisuus.
Onko jotain poikkeusta, jolloin näistä saa kysyä?
Joskus työympäristö on riskialtis eli siellä voi olla vaikkapa kova meluhaitta tai korkeat lämpötilanvaihtelut. Työturvallisuuslakikin velvoittaa, että työnantaja puhuu näistä työnhakijan kanssa. Silloinkaan terveydestä ei saa kysyä suoraan, vaan esimerkiksi, että ”Pystytkö työskentelemään kovassa melussa?”.
Mikä on yleisin kielletty aihe työhaastattelussa?
Ne liittyvät ennen kaikkea ikään ja perhetilanteeseen, ja vähän yllättäen myös harrastuksiin. Nuoremmilta kysytään asepalveluksesta, ja perhetilanteesta kysytään erityisesti nuorilta naisilta.
Millaisin kysymyksin perhesuunnitelmista kysytään?
Usein niistä kysytään epäsuorasti. Pyydetään esimerkiksi kertomaan muussa kuin uramielessä tulevaisuuden suunnitelmista tai kertomaan itsestä lisää. Ne ovat pahoja paikkoja, joissa saattaa vahingossa kertoa enemmän kuin mitä haluaisikaan.
Tärkeintä vastatessa on pitää mielessä haettava tehtävä ja sen vaatimukset. Voi vastata, että ”Minulla on tavoitteena vielä opiskella asiaa X, kehittää taitoa Y tai löytää mieluinen työpaikka toimialalta Z”.
Itsestään kertoessa kannattaa kertoa omasta työhistoriasta, osaamisalueista tai siitä, mikä alalla tai tehtävässä on mielenkiinnon herättänyt ja jättää kertomatta kotipaikasta tai perheestä.
Reagoi oikein
Asiattoman kysymyksen kohdalla on tärkeää pysyä rauhallisena. Haastattelijaa voi pyytää selventämään, miten kysymys liittyy tehtävän suorittamiseen.
Miten asiattomiin kysymyksiin pitäisi vastata?
Hyvä nyrkkisääntö on harjoitella etukäteen, jotta pysyy rauhallisena, koska tilanne voi olla epämukava. Vastausvelvollisuutta ei kuitenkaan ole.
Ihan suoraan voi sanoa, että ”Olen ymmärtänyt, ettei tällaisia asioita saa kysyä, voidaanko siirtyä seuraavaan kysymykseen”.
Haastattelijaa voi myös pyytää tarkentamaan asiaa, esimerkiksi kysymällä: ”Voitko avata, miten tämä liittyy tehtävän suorittamiseen tai siinä menestymiseen?” Jos käy ilmi, että työnantaja vaatii paljon matkustamista tai heillä on epäsäännölliset työajat, niin voi vastata, että elämäntilanne ei vaikuta kykyyn sitoutua työhön.
Vie laittomuudet eteenpäin
Lait säätelevät, mitä työhaastattelussa saa kysyä. Epäasiallisesta toiminnasta kannattaa kertoa eteenpäin joko tasa-arvovaltuutetulle tai työsuojeluviranomaiselle. Yritys voi saada toiminnasta esimerkiksi varoituksen tai sakkoja.
Miksi joistain asioista ei saa kysyä?
Näitä asioita säätelevät lait. Perhetilanteisiin sovelletaan yleensä tasa-arvolakia. Hakuprosessiin liittyvää syrjintää, esimerkiksi ikäsyrjintää, sääntelee yhdenvertaisuuslaki.
Mitä työnhakija voi epäasiallisen haastattelun jälkeen tehdä?
Tasa-arvovaltuutetulle voi tehdä ilmoituksen sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä, ja muusta syrjinnästä työsuojeluviranomaiselle tai yhdenvertaisuusvaltuutetulle. On myös hyvä arvioida, onko yritys enää itselle kiinnostava, jos toiminta on tällaista. Hakuprosessista voi itse jättäytyä pois.
Voiko työnantajataholle tulla asiattomista kysymyksistä sanktioita?
Viranomainen voi antaa varoituksen tai jopa sakkoja. Tilanteesta riippuen myös työnhakija voi saada korvauksia. Yritykselle tuleva mainehaitta on iso asia, sillä sana yleensä kiirii.
Älä paljasta itse liikaa
Työnantajalla ei ole oikeutta googlettaa työnhakijoita tai käydä sometileillä. Edelleen moni työnhakija kertoo CV:ssä itse kielletyistä aiheista.
Miten sometilit vaikuttavat työllistymiseen?
Työnantajilla ei ole oikeutta googlettaa työnhakijoita tai käydä sometileillä, ellei niihin itse CV:ssä tai työhakemuksessa ohjaa. Sometilit eivät myöskään saa vaikuttaa työnantajan päätöksentekoon. Linkedin on tässä poikkeus, koska se on työnhakukanava.
Mitä ei kannata merkitä CV:hen?
Edelleen näen paljon CV:issä aiheita, jotka ovat työnantajalle kiellettyjä, mutta jotka hakija itse tuo esiin.
Kannattaa miettiä, ovatko ikä, syntymäkunta tai armeijan käyminen työn kannalta olennaisia tietoja. Edes tutkinnon suoritusaikoja ei periaatteessa tarvitse merkitä. On työnantajan vastuulla varmistaa, että työnhakijalla on ajankohtaiset pätevyydet.