Suomalaisten luottamus tieteeseen ja sen tekijöihin on vahva, mutta tieteen ja teknologian seurauksiin epäilevästi suhtautuvien joukko on hiljalleen kasvanut viime vuosina.
– Tieteen ja teknologian pelätään muuttavan elämää liian nopeasti, sanoo viestinnän professori Esa Väliverronen Helsingin yliopistosta.
Suomalaisten käsitys tieteestä on kuitenkin realistinen. Vahva enemmistö ihmisistä, eli 86 prosenttia, ymmärtää, että asiantuntijoiden erimielisyys ei horjuta luottamusta tieteeseen.
Tiedot ilmenevät Tieteen tiedotus ry:n teettämästä Tiedebarometri 2024 -kyselystä. Se on tehty vuodesta 2001 lähtien.
Vaihtoehtohoidot kelpaavat epävarmoina aikoina
Erilaisten vaihtoehtohoitojen ja tieteen valtavirrasta poikkeavien uskomusten suosio on kasvanut vuodesta 2019 lähtien jonkin verran. Esimerkiksi luottamus kansanparantajiin, homeopatiaan ja luontaislääkkeisiin on nousussa.
Kansalaisten mielissä vaihtoehtohoidoista ja -tuotteista on tullut aiempaa hyväksytympiä perinteisen lääketieteen rinnalla.
Kyse voi olla Väliverrosen mukaan osittain viime vuosien suurten kriisien seurausilmiöstä ja epävarmuuden lisääntymisestä.
– Toinen mahdollinen syy on se, että maailmalla yleistyvä arvokonservatismi ja autoritaarinen populismi näkyvät myös tässä. Tieteen ja teknologian pelätään muuttavan yhteiskuntaa ja sen arvoja liian liberaaliin suuntaan, Väliverronen sanoo.
Tekoäly journalismissa melkein yhtä huono asia kuin automaattiaseet
Tiedebarometrin vaihtuvana teemana oli tällä kertaa tekoäly. Suomalaisten suhde tekoälyyn on varovaisen positiivinen.
Hieman suurempi osa kansasta suhtautuu siihen enemmän myönteisesti kuin kielteisesti. Miehet suhtautuivat naisia positiivisemmin tekoälyyn. Kaikkein myönteisimpiä olivat johtavassa asemassa olevat ja hyvätuloiset.
Eri tekoälyn sovelluksista myönteisimmin suhtaudutaan kasvojentunnistukseen rikollisuuden torjunnassa ja rajavalvonnassa sekä neuvontarobotteihin asiakaspalvelussa.
– Kielteisimmät arviot saavat automaattiset aseet ja heti sen jälkeen robotit ja tekoälyn käyttö journalismissa, Väliverronen sanoo.
Huoli ilmastonmuutoksen vakavuudesta on kasvanut pitkästä aikaa
Ilmastonmuutoksen vakavuutta koskevat näkemykset ovat vaihdelleet melko paljon.
Niiden osuus, jotka pitävät ilmastonmuutosta vakavana uhkana on kuitenkin vähentynyt parin viime vuosikymmenen aikana. Nyt huoli ilmastonmuutoksen vakavuudesta on noussut pitkästä aikaa.
– Ympäristöhuoli menee usein vähän syklisesti riippuen siitä, että minkälainen taloussuhdanne on. Noususuhdanteessa ne asiat ovat enemmän pinnalla, mutta sitten kun tulee taantuma, muut asiat menevät ympäristöasioiden edelle, Väliverronen sanoo.
Luottamus eduskuntaan ja kirkkoon vähenee
Luottamus puolustusvoimiin, poliisiin ja yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin on säilynyt melko vakaana.
– Luottamus eduskuntaan, puolueisiin, EU:hun ja kirkkoon on heikkenemässä. Yleensä tällaiset trendit kertovat kansainvälisesti siitä, että se alkaa heijastumaan jollain tavalla myös ehkä näkemyksiin tieteestä, Väliverronen sanoo.