Ahdingossa oleva lammasala vaatii toimia – lohtajalainen Janne Jokela: ”Kesäkuun jälkeen ei ole saatu euroakaan palkkaa”

Kustannusten nousu ja tukien väheneminen ovat ajaneet lammastilalliset ahdinkoon, sanoo Suomen Lammasyhdistyksen puheenjohtaja Janne Jokela.

– Kassan pohja ammottaa tyhjyyttä monella lammastilalla.

Suomen lammasyhdistys julisti hiljattain hätätilan synkkien näkymien takia. Tilojen ja katraiden määrä on vähentynyt selvästi.

Suomessa karitsanlihantuotanto on laskenut noin 30 prosenttia viidessä vuodessa, lampaanlihan hieman vähemmän. Omavaraisuusaste on pudonnut 60 prosentista noin 45:ään.

– Tuosta ei saisi enää pienentyä, muuten loppuu myös pienteurastamotoiminta, Jokela sanoo.

Tilanne heijastuu myös jalostukseen: viimeinen lampaantaljoihin keskittynyt nahkajalostamo on lopet­tamassa toimintaansa ja viimeinen lampaan nappanahkoja muokkaava yritys hakeutui konkurssiin. Myös villalankoihin kes­kittyneet kehräämöt ovat ahdingossa, sanoo Jokela.

Suomessa oli viime vuonna noin 1 200 lammastilaa, 13 prosenttia vähemmän kuin viisi vuotta sitten.

Kansanedustaja ja lampuri Christoffer Ingo tuntee lammasalan ahdingon ja näkee siihen monia syitä

Petopolitiikka viimeinen niitti

Yksi keskeisimmistä syistä ahdinkoon ovat petoeläimet. Jokelan mukaan alkuperäisrodut suomenlammas, kainuunharmas ja ah­venanmaanlammas ovat vaarassa hävitä, jos lampaita ei suojella susilta.

Toisaalta teurastamo- ja tarkastusmaksut ovat nousseet, ja maisemanhoitokorvaukset saadaan vasta keväällä.

Viime vuonna otettiin käyttöön uudet tukijärjestelmät, joissa vaatimuksia lisättiin. Tukien määrä saattoi osalla tiloista laskea ja osalla kasvaa tilan tekemien valintojen mukaan, kerrotaan maa- ja metsätalousministeriöstä.

Tukien määrää ei sen mukaan ole pariin vuoteen varsinaisesti leikattu. Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotuksen maksaminen loppui vuonna 2022. Puolet korvattiin nostamalla eläinmäärien perusteella maksettavia EU:n lammaspalkkioita ja kansallisia lammastalouden tukia.

Jokela taas sanoo, että lammastalouden tukea leikattiin eniten uudella ohjelmakaudella, eikä kotieläinkorotusta kompensoitu juuri mitenkään.

– Taisi olla viitisen euroa uuhelta. Moni muu tuotantoala sai suuremman summan. Kyllä lammastaloutta on kuritettu eniten kaikista aloista.

Kaikki tämä heijastuu lihan hintaan. Suomessa tuottaja saa lampaasta 5–6 euroa kilolta, Keski-Euroopassa 2–3 euroa enemmän.

Avaa kuvien katselu

Maisemahoidon pinta-aloihin uusia rajauksia

Lampaat tekevät työtä laiduntamalla vaikeakulkuisissa paikoissa.

Kukin EU-maa on laatinut strategiasuunnitelman, jolla yhteistä maatalouspolitiikkaa toteutetaan. CAP-suunnitelma ja biodiversiteettistrategia painottavat ympäristötoimia, joiden ylläpitämisessä lammas on keskeinen eläin.

Ympäristösopimusten tulkinnat ovat kiristyneet, ja siksi luonnonlaidunten määrä laskee, vaikka Suomi on sitoutunut lisäämään laitumia luontokadon hillit­semiseksi.

Yksittäisten hoitokohteiden pinta-aloista voi Metsähallituksen mukaan rajautua pois jopa 50–80 prosenttia.

Yleisimpiä syitä alojen rajaukselle ovat sopimusalueen hallinnassa olevat puutteet: hoito on ollut riittämätöntä, alue ei hyödy sopimuksen mukaisesta hoidosta tai kohde on metsäinen tai peltomaata.

Korvaukseen oikeuttavaan pinta-alaan ei sisälly tukikelvotonta alaa, kerrotaan maa- ja metsätalousministeriöstä.

Jokelan lammastilalla leikattiin maisemahoitokohteita lähes sata hehtaaria. He ovat tehneet asiasta valituksen.

– Jos se ei tuota tulosta, niin katsotaan, viedäänkö asia vielä oikeuteen asti.

Jokelan mukaan leikkaukset veivät heiltä noin puolet tilan liikevaihdosta.

– Kesäkuun jälkeen ei ole saatu euroakaan palkkaa. Joulukuussa saadaan sen verran, että pystytään maksamaan laskut.

Lammastilat ovat julistaneet hätätilan