Palkansaajajärjestöjen vaatimus kymmenen prosentin palkankorotuksista on hyvin korkea verrattuna aiempiin neuvottelukierroksiin, arvioi Åbo Akademin ay-liikettä tutkinut vanhempi yliopistonlehtori Mika Helander.
SAK:n jäsenliitot kertoivat tänään tavoittelevansa ensi vuodelle kuuden prosentin ja kuukausipalkkaan vähintään 150 euron korotuksia. Seuraavana vuonna palkat nousisivat neljä prosenttia ja vähintään 100 euroa kuussa.
Liitot perustelevat tavoitetta ostovoiman parantamisella.
Helander tarkastelee korotuspuheita sekä palkkakehityksen että hallituksen ajaman työelämäpolitiikan näkökulmasta.
– (Aiempien) kovinkin maltillisten kierrosten jälkeen korotukset ovat olleet matalia ja inflaatio on ollut korkea. Ehkä merkittävämpi tausta tässä on hintalappu hallituksen EK:n kanssa yhdessä tekemille työelämän heikennyksille ja muutoksille, hän sanoo.
Helander on ollut ehdolla useissa vaaleissa sosiaalidemokraattien listoilla.
Neuvottelukierroksesta tulossa hankala
Työntekijäjärjestöt järjestivät viime keväänä laajoja poliittisia lakkoja hallituksen uudistuksia, kuten lakko-oikeuden rajaamista ja ansiosidonnaisen porrastamista, vastaan. Osa uudistuksista on astunut voimaan ja osaa on käsitelty syksyllä eduskunnassa.
Helanderin mukaan historia on osoittanut palkkaneuvotteluiden vaikeutuvan silloin, kun työmarkkinoiden toimintaan on puututtu.
– Voisi sanoa, että sananlasku ”niin makaa kuin petaa” koskee tätä. Oli ennakoitavissa muutosten myötä, että työmarkkinakierroksesta tulee erityisen vaikea.
Silkan revanssin sijaan Helander näkee palkansaajien yrittävän laskea arvon muutoksille, joita ammattiliitot kutsuvat heikennyksiksi. Esimerkkinä hän mainitsee vientivetoisen palkkamallin, jossa päänavaajana toimivat vientialat määrittelisivät muidenkin alojen korotuksille ylärajan.
– Avaajasektorilla on ollut palkkaliukumia kysyntätilanteen mukaan. Kun nyt vientiala neuvottelee kaikille palkankorotuksen, näin saadaan varmistettua hyvä palkankorotus. Sitten taas liukumista voidaan tavallaan luopua vientipuolella.
Onko kymmenen prosenttia realismia?
Työnantajapuoli ei ilahtunut ammattiliittojen keskiviikkoisesta ulostulosta.
Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtajan Jarkko Ruohoniemen mielestä liittojen esittämät luvut ”eivät ole reaalimaailmassa”.
Sosiologin taustalla kommentoiva Mika Helander näkee korotuksille pitkällä tähtäimellä edellytyksiä.
– En näe, että se olisi mahdottomuus. Emme ole menossa samantyyppiseen tilanteeseen kuin 2000-luvun finanssikriisin aikaan. Silloin oli liittokierros, jolloin korotukset olivat erittäin kovia ja sitten tapahtui maailmanlaajuinen talouskriisi.
Helanderin mielestä liittojen avaus heijastelee latautunutta tilannetta työmarkkinoilla.
– Taistelu ei ole ohi sillä, että laki on säädetty, vaan siellä työmarkkinoiden neuvotteluissa sitten pohditaan sitä työn hintaa.
Juttua muokattu klo 22:38: Lisätty tieto Mika Helanderin vaaliehdokkuuksista.