Jyväskylän yliopisto ja yhdysvaltalainen Duke University ovat saaneet yli miljoonan euron rahoituksen lintu- ja lepakkotutkimuksen tehostamiseksi. Tavoitteena on kehittää tekoälypohjaiset lintu- ja lepakontunnistusmallit sekä automaattinen kenttälaitteisto.
Lintuja ja lepakoita tutkimalla saadaan tietoa myös ympäristön muutoksista. Ympäristön nopean muuttumisen myötä osa lajeista runsastuu, mutta monet lajit taantuvat. Esimerkiksi hömötiaisten määrät ovat romahtaneet nopeasti vanhojen metsien vähenemisen vuoksi.
Hankkeen rahoittavat Suomen Akatemia ja Yhdysvaltojen National Science Foundation.
Jyväskylän yliopiston tutkimusryhmän johtaja, akatemiaprofessori Otso Ovaskainen kertoo, että seuraavan kolmen vuoden aikana on tarkoitus kehittää kustannustehokas tapa seurata luonnon tilaa kaikkialla maailmassa.
– Tällä hetkellä tutkimus on työlästä. Tutkijoiden pitää viedä maastoon nauhureita ja hakea ne takaisin, tyhjentää äänikortteja, vaihtaa paristoja, kertoo Ovaskainen.
Teknologia auttaa muun muassa Ovaskaisen toista tutkimusryhmää, jonka tavoitteena on kartoittaa kaikki maapallon eliöt.
Testausta Suomessa, Grönlannissa ja Madagaskarilla
Ovaskaisen ryhmä on kehittänyt muun muassa suositun Muuttolintujen kevät -sovelluksen, jolla kuka tahansa voi kerätä lintuhavaintoja tutkijoiden käyttöön. Automaattiset seuranta-asemat tulevat kansalaistutkimuksen rinnalle keräämään tietoa tutkijoiden käyttöön.
– Meillä on edelleen todella vähän luotettavaa, mitattua tietoa siitä, mitä linnuille ja lepakoille tapahtuu Suomessa, Euroopassa ja maailmalla. Siksi me tarvitsemme näitä uusia menetelmiä, sanoo Ovaskainen.
Avainasemassa tekniikassa on langaton tiedonsiirto ja tekoäly. Hanke on muun muassa palkannut lintututkijoita opettamaan tekoälyä. Lisäksi yksi ratkaistava ongelma on laitteiston virranhallinta. Tutkimusalueilla on harvoin tarjolla verkkovirtaa, josta laitteisto saisi tarvitsemansa sähkön.
Laitteet kehitetään ja testataan ensin Suomessa. Lopuksi testaaminen siirtyy mahdollisimman hankaliin olosuhteisiin Grönlantiin ja Madagaskarille. Laitteistojen täytyy olla sekä sään että varkaiden kestäviä.
Ovaskaisen mukaan tavoitteena on mullistaa äänien seuranta luonnossa.
Videolla toimittaja kertoo miten Jyväskylän yliopiston tutkijat kartoittivat maailman sienet: