Syksyllä valmistuvien määrä kasvaa tasaisesti. Opintojen päätyttyä elämässä eteenpäin pääsy vaatii yhä omaa aktiivisuutta ja tavoitteellisuutta.
Forssan yhteislyseosta juuri ylioppilaaksi valmistunut Ulrika Widén odottaa lakkiaisia ja työskentelee kaupan kassalla.
– Nautin nyt vapaudesta, kun ei tarvitse huolehtia opinnoista. Töiden löytäminen vaatii kyllä oma-aloitteisuutta ja sitä sivujen selaamista. Kun oikeasti osaa etsiä, niin sieltä kyllä löytyy.
18-vuotias Widén halusi valmistua syksyllä, sillä hän osallistui lukion aikana useisiin Erasmus-vaihtoihin ja oli tiiviisti mukana järjestötyössä.
– Meitä syksyllä valmistuvia huomioidaan vähemmän kuin keväällä valmistuvia, mutta koen, että se on silti tarpeeksi. Itsestä tuntuu, että tällainen juhliminen on läheisempää ja tunteellisempaa.
Suomen lukiolaisten liiton mukaan koulutuksen rakenteet sekä koulussa että sen ulkopuolella tukevat usein keväällä valmistumista.
– Abikurssit alkavat pääosin keväällä. Samoin valtaosaan korkeakouluopinnoista voi hakea vasta silloin. Tämä vaatii vahvaa omatoimisuutta opiskelijalta, Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja August Kiattrakoolchai sanoo.
Tiivistahtisten opintojen jälkeen edessä tyhjyys
Ammatillisten oppilaitoksien opiskelijoista reilu kolmannes valmistuu heinäkuun ja joulukuun välisenä aikana.
Osa nauttii vapaasta, toisia se voi ahdistaa.
– Kyllä siinä pitää jokin suunnitelma tai tavoite olla. Se antaa sellaisen tarkoituksen, että kun herää aamulla, niin tietää mihin on menossa. Jos sellaista ei ole, niin tulee hyvin tyhjää, it-tukihenkilöksi Riihimäen Hyriasta elokuussa valmistunut Oskari Orrainen sanoo.
21-vuotias Orrainen halusi tehdä opinnot nopeasti valmiiksi, jotta pääsisi hakemaan jatko-opintoihin.
Nyt hän etsii töitä ja valmistautuu Poliisiammattikorkeakoulun pääsykokeisiin.
– Työtilanne on tosi huono. Pitää laittaa avoimia hakemuksia ja soitella yrityksiin, mutta kukaan ei ole oikein hakemassa työntekijöitä.
Syksyn juhla ei ole varjojuhla
Lukiolaisten liiton mukaan suuremman syksyllä ylioppilaaksi valmistuvien määrän taustalla näkyy se, että kirjoituksiin kohdistuvat paineet ovat kasvaneet. Ylioppilastutkinto on yhä tärkeämpi korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa ja lukio-opinnoista on tullut raskaampia.
– Toivottavasti myös yhteiskunnallinen asenne muuttuu. Osa ajattelee yhä, että kevään lakkiaiset ovat ne oikeat. Onneksi kouluyhteisöissä rakennetaan tapoja, joilla voidaan juhlia tasavertaisesti syksyllä valmistuvia, August Kiattrakoolchai sanoo.
Kiattrakoolchai toivoo joustavampia jatkopolkuja syksyllä valmistuneille. Nyt korkeakouluihin voi pääosin hakea vasta keväällä.
Kun kaikki halukkaat eivät pääse ensiyrittämällä opiskelemaan, voi syksyllä kirjoittaneelle tulla ylipitkä välivuosi.
Kiattrakoolchai kannustaa sekä opiskelijoita että oppilaitoksia miettimään yhteistyössä, miten syksyllä valmistuva pääsisi parhaiten eteenpäin.
– Työllistymistä voisi myös auttaa tarjoamalla enemmän talous-, työelämä- ja työnhakutaito-opetusta lukiossa ja lisäämällä palkkatuettuja työmahdollisuuksia.
Konkreettisia esimerkkejäkin löytyy jo.
Kuopiossa syksyn ylioppilaat voivat opiskella maksuttomasti Itä-Suomen avoimessa yliopistossa puoli vuotta ja Savonia-ammattikorkeakoulun avoimessa ammattikorkeakoulussa vuoden.
– Erityisesti avoin yliopisto kiinnostaa ylioppilaita, jos he ovat hakemassa kevään yhteishaussa korkea-asteen opintoihin, kuten kauppatieteeseen tai oikeustieteeseen, Kallaveden lukion opinto-ohjaaja Anne Sivén sanoo.
Enemmän ohjausta työelämään
Hallitus on juuri jättänyt esityksen siitä, että ammatillisen koulutuksen rahoitusta muutettaisiin.
Muutoksen jälkeen rahoitusjärjestelmä ohjaisi oppilaitoksia avittamaan opiskelijoiden työllistymistä ja pääsyä jatko-opintoihin entistä enemmän.
Opetushallituksessa pohditaan ammatillisten tutkintojen uudistamista. Jatkossa ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin tulisi korkeakouluopintoja sisältävä valinnaisuusvaihtoehto. Perustutkinnoissa mahdollisuus on jo ollut.
Tällöin myös ammatilliselta puolelta pääsisi jatkamaan paremmin esimerkiksi korkeakouluopintoihin.