Yksittäinen kannabiskokeilu ei ole automaattinen este varusmiespalvelukseen. Sen sijaan jatkuvampi käyttö voi sen estää, kertoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kutsuntalääkäri Tom Österholm.
Yle uutisoi viime perjantaina, että mielenterveyden ongelmat ja päihteet ovat yleisimpiä syitä, miksi nuori mies saa vapautuksen armeijasta. Puolustusvoimilta saatujen tilastojen mukaan nämä ongelmat ovat yleistyneet viime vuosina.
Viime vuonna yli puolella kutsunnoissa vapautetuista oli ongelmia mielenterveyden, päihteiden tai käytöksen kanssa. Se tarkoittaa vähän yli 3 100:aa nuorta.
Kertakokeilu ei ole este
Myös Österholm on havainnut, että mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat yleistyneet ja korostuneet alueen kutsunnoissa. Hän on työskennellyt noin kymmenkunta vuotta kutsuntalääkärinä Espoossa.
Österholmin mukaan Puolustusvoimilla on yleisesti hyvin tiukka linja huumausaineiden suhteen. Kannabiksen käyttö on kuitenkin nuorten keskuudessa yleistynyt niin paljon, että kutsunnoissa aiempi satunnainen kokeilu hyväksytään, kunhan kyseessä ei ole jatkuvampi käyttö, hän kertoo.
– Eli jos joskus on kokeillut, niin se ei tietenkään ole esteenä palvelukseen. Varsinkin jos nuori vannoo ja vakuuttaa, että ei tule jatkossa käyttämään.
Lääkäri esittää palvelusluokkaa
Ennen varsinaista kutsuntatilaisuutta kaikkien kutsuntaikäisten miesten pitää käydä terveystarkastuksessa lääkärin vastaanotolla. Siellä heidän terveydentilansa tarkistetaan ja myös päihteiden käyttöä kartoitetaan.
Tietojen pohjalta ennakkotarkastuksen tekevä lääkäri esittää nuorelle palvelukelpoisuusluokkaa. Jos palvelusluokka on jokin muu kuin A, nuori ohjataan kutsuntalääkärille. Sen jälkeen kutsuntalääkäri joko vahvistaa luokan tai tekee tarvittaessa muutoksen.
Vaikka nuori itse merkitsisi lomakkeisiin tai kertoisi käyttävänsä huumeita, se ei automaattisesti johda C-luokkaan, eli rauhan ajaksi vapauttamiseen.
– Yleensä jos nuori tulee kutsuntoihin ensimmäistä kertaa ja ilmoittaa käyttävänsä säännöllisesti huumeita, niin siitä seuraa siirto E-luokkaan, eli lykkäykseen terveydellisistä syistä, Österholm kertoo.
Tällöin lykkäyksen pituus olisi kaksi vuotta tai joskus vuosi tapauksesta riippuen.
– Tämän jälkeen häntä kannustetaan mahdollisuuksien mukaan lopettamaan huumeiden käyttö, ja kun hän tulee kutsuntoihin uudestaan, kartoitetaan huumeiden käyttöä uudestaan.
Österholm kertoo, että monesti huumeiden käytöstä löytyy myös merkintöjä potilasasiakirjoista. Jo yksikin käyttörikos voi johtaa monenlaisiin seuraamuksiin, joista voi jäädä merkintöjä terveystietoihin.
Ohjeistus osittain vanhentunut
Kutsuntalääkäri soveltaa työssään Puolustusvoimien terveystarkastusohjetta. Österholmin mukaan ohje antaa lääkärille harkintavaraa, vaikka sisältää myös absoluuttisia linjauksia.
– Esimerkiksi insuliinidiabeetikkoja ei voida esittää palvelukseen. Mutta mielenterveysongelmien osalta ohjeistus on enemmän suuntaa antava kuin absoluuttinen.
Ohjetta on päivitetty viimeksi vuonna 2012 ja se on Österholmin mukaan osin vanhentunut.
– Esimerkiksi ADHD on sairautena yleistynyt kovasti viime vuosina ja sen suhteen ei ole ohjeistuksessa oikein selkeätä linjausta.
Ohjetta ollaan kuitenkin päivittämässä ja uuden version on tarkoitus valmistua viimeistään vuonna 2026.