Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuusto muuttuu merkittävästi ensi kevään aluevaaleissa.
Noin kolmasosa nykyisistä aluevaltuutetuista ei aio asettua ehdolle huhtikuun 2025 aluevaaleissa.
Poisjäävät esimerkiksi nykyinen aluehallituksen puheenjohtaja Anneli Kiljunen (sd.), entinen Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintunen (sd.), entinen Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola (sd.) ja aluevaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Eeva Arvela (sd.).
– Yli 30 vuotta luottamustehtävissä riittää, Arvela perustelee.
Anneli Kiljunen kertoo tehneensä päätöksen asiasta jo edellisten vaalien yhteydessä.
Yle kysyi kaikilta 59 aluevaltuutetulta, aikovatko he asettua ehdolle ensi keväänä.
Ylen kyselyyn vastasi 48 valtuutettua. Heistä 18 aikoo jatkaa, 18 luopua ja 12 ei osannut vielä sanoa kantaansa.
Luopujat pohtivat ajankäyttöä
18 nykyistä aluevaltuutettua kertoo luopuvansa tehtävästä tämän kauden jälkeen.
Yleisimpiä syitä luopumiseen ovat ajankäytön priorisointi, henkilökohtaiset syyt ja valtuutetun ikä. Osa vastaajista kritisoi myös sitä, että aluevaltuuston valta tuntuu vähäiseltä.
– Aluevaltuusto on hyvin keskusteleva, mutta kertaakaan valtuusto ei ole pystynyt muuttamaan hallituksen esityksiä. Valtuuston rooli on ainakin ensimmäisellä kaudella jäänyt heikohkoksi, sanoo kokoomuksen Sanna Prior.
On tärkeää, että päättäjissä on ihan tavallisia ihmisiä.
Heidi Vättö, sosialidemokraatit
Prior kertoo, ettei aio hakea jatkokaudelle ajankäytöllisistä syistä. Kimmo Klemola (vihr.) kertoo asettuvansa ehdolle, vaikka aluevaltuuston tilanne on hankala.
– Moni valtuutettu on varmaan kyllästynyt hallituksen rahoituksen panttivankina olemiseen ja pelkkään leikkaamiseen, Klemola kertoo.
Etelä-Karjalan nykyisistä kansanedustajista Niina Malm (sd.) ja Hanna Holopainen (vihr.) kertovat, etteivät ole vielä päättäneet jatkohalukkuudestaan. Perussuomalaisten Jani Mäkelä ei aio hakea jatkokautta. Hän perustelee asiaa ajankäytöllä.
Osa valtuutetuista kokee, että työ on yhä kesken
18 nykyistä aluevaltuutettua kertoo asettuvansa ehdolle kevään aluevaaleissa.
Yleisimpiä syitä haluun jatkaa tehtävässä ovat sote-palveluiden tärkeys kuntalaisille, mielekäs ja kiinnostava työskentely, oman osaamisen hyödyntäminen ja kokemus siitä, että tehtävä työ on yhä kesken.
– On tärkeää, että valtuustossa on edustettuna myös ihan tavallisia ihmisiä. Tarvitaan rohkeita päättäjiä, jotka voivat tuoda keskusteluun näkökantaa meidän tavallisten ihmisten näkökulmasta, toteaa Heidi Vättö (sd.).
Pienten kuntien puolesta -yhteislistan Heikki Niiva kertoo asettuvansa ehdolle siksi, että kaikki valtuustopaikat eivät jakaantuisi vain puolueiden kaupunkilaisille ehdokkaille.
– Mielenkiintoinen työ on kesken, hän sanoo.
Ville Hokkanen (sd.) perustelee jatkohalukkuuttaan pidemmällä perspektiivillä.
– Haluan olla seuraamassa, miten nyt tehdyt päätökset vaikuttavat tulevien vuosien aikana, Hokkanen sanoo.
