Työttömyyden näkymät synkentyvät entisestään.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tänään julkistetun ennusteen mukaan tämän syksyn työmarkkinanäkymät ovat muuttuneet syksyn kuluessa aiempaa huonommiksi.
TEM:n asiantuntijat pitävät työmarkkinoiden käännettä huonompaan yllättävänä. Heidän mukaansa odotuksissa oli, että yksityinen talous olisi kannatellut työllisyystilannetta samalla, kun julkisen sektorin säästötoimet vievät sitä toiseen suuntaan.
Vaikka talous on lähtenyt jo hentoon kasvuun ja korot laskevat tilanne työmarkkinoilla ei ole alkanut kohentua, päinvastoin.
Ministeriön omassa katsauksessa listataan, miten hallituksen omat säästötoimet heikentävät työllisyystilannetta.
– Julkisen sektorin kohonnut työttömyysuhka, sosiaalietuuksien tason lasku ja verojen korotukset ovat vieneet potkun luottamuksen palautumiselta, raportissa kirjoitetaan.
Tämän lisäksi investoinnit ja kulutus ovat edelleen matalalla tasolla, eikä asuntokauppakaan ole käynnistynyt.
Kaiken takana suhdanne
Työministeri Arto Satosen (kok.) mukaan yhä heikentyvä kehitys selittyy heikoilla vientitilanteella ja talouskasvulla.
Ministerin mukaan hallituksen tekemät veronkorotukset ja säästötoimet eivät ole olleet liian rajuja, eikä työllisyyden parantumisen lykkääntyminen johdu niistä.
– Pääsyy on ilman muuta suhdanne, Satonen sanoo.
Hallituksen työmarkkinauudistukset, muun muassa ansiosidonnaisen päivärahan porrastus, on ollut voimassa vasta pari kuukautta ja Satosen mukaan niiden vaikutukset tulevat näkymään ensi vuonna ja sen jälkeen.
Käytännössä siis työllisyystilanteen kohentamiseen tarvitaan talouskasvun viriämistä.
– Viennin kilpailukyvyn vahvistaminen on tärkeää eli laitetaan omaa pesää kuntoon. Se on se, mitä me voimme tehdä, Satonen kiteyttää.
TEM oli pyytänyt ennusteestaan myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharjun kommentin.
Hän näkee työllisyystilanteen olosuhteisiin nähden hyvänä.
– Tilannehan on oikeastaan fantastinen, Kangasharju luonnehtii työllisyystilannetta.
Hän täsmentää, että työllisyystilanne voisi olla huonompikin, kun viime vuonna bruttokansantuote heikkeni prosentin ja jää miinukselle vielä tänä vuonnakin.
– On lohdullista, että vaikka työttömyys on kasvussa, niin sitä selittää maahanmuutto ja ukrainalaisten tulo työmarkkinoille. Pitkällä aikavälillä maahanmuutto parantaa työllisyyttä ja tuo talouskasvua, vaikka heikentääkin työmarkkinalukuja lyhyellä aikavälillä.
– Tilanne ei ole läheskään niin paha, kuin päällisin puolin näistä numeroista voisi lukea.
Työllisten määrä vähenee tänä vuonna 21 000 henkeä. Ensi vuonna työllisten määrä lähtee jälleen kasvuun, mutta nousee ministeriön ennusteen mukaan vain 15 000 henkeä. Tilanne alkaa sitten kohentua ja vuonna 2026 työllisten määrä kasvaa edelleen 15 000 henkeä.
Maahanmuutto lisää työvoiman tarjontaa, mutta ei kuitenkaan merkittävästi, koska maahan tulevat eivät pääse työvoimaan heti.
Talouden taantuma näkyy eri aloista ankarimmin rakentamisessa. Korkojen laskun odotetaan vähitellen käynnistävän asuntokauppaa ja sen jälkeen myös rakentamista.
Ministeriö ennustaa, että rakennusalan työllisyys alkaa kohentua vasta ensi vuoden loppupuolella. Sen jälkeen rakentamisen paraneva työllisyyskehitys heijastuu vähitellen muun muassa insinööritoimistoihin.
Sen sijaan teollisuudessa ei näy helpotusta työllisyyteen viennin heikkouden takia.
Ennusteen mukaan hallituksen säästötoimet synkentävät työllisyyttä erityisesti sote-palveluissa sekä valtion ja kuntien hallinnossa.
Kuluttajapalveluihin eli esimerkiksi kaupan ja ravintola-alan työllisyyteen työministeriö ennustaa virkoamisen merkkejä jo ensi vuoden alkuun, kun kotitalouksien ostovoima paranee.
Ennusteen mukaan koko tämän vuoden työttömyysaste tulee olemaan 8,4 prosenttia. Ensi vuonna se heikkenee vähän ja sitten toipuu takaisin tämän vuoden lukemiin.
TEM tekee työmarkkinaennusteen kaksi kertaa vuodessa. Nyt ennuste on ensi vuoden osalta olennaisesti pessimistisempi kuin aiemmat enuusteet.
Edellisissä ennusteissa oli arvioitu, että työttömyystilanne alkaisi parantua jo tänä vuonna. Nyt käänne näyttää viivästyvän ensi vuoteen. Siksi työttömyyden taso on ensi vuonna olennaisesti aiempia ennusteita pahempi.
Vaikka työttömyys alkaa kohentua vuonna 2026 jatkaa pitkäaikaistyöttömien määrä kasvuaan.
Ensi vuonna pitkäaikaistyöttömien määrä ylittää 100 000 ihmisen rajan ja vuonna 2026 määrä jatkaa kasvuaan 112 000 ihmiseen. Ennuste on aiempiin vuosiin verrattuna synkkä, sillä vielä viime vuonna pitkäaikaistyöttömien määrän ennustettiin vähentyvän. Määrä on kuitenkin alkanut päinvastoin kasvaa tämän vuoden aikana.
Satosen mukaan myös pitkäaikaistyöttömyyteen talouskasvu olisi paras lääke, jota työnvälityspalvelujen parantuminen voisi tukea. Työnvälitys siirtyy ensi vuoden alussa valtiolta kuntien vastuulle.
Muokattu 19.11. klo 11.53: Lisätty Satosen ja Kangasharjun kommetit tekstiin. Video lisätty klo 16.16.