Ammattiopiston rehtorilta tyly viesti hallituksen suunnitelmille: ”Työttömyystilastot tulevat tämän takia huononemaan”

Toisen asteen ammatillista koulutusta uhkaa raju määrärahojen leikkaus Etelä-Karjalassa. Vaikutus osuu ennen kaikkea aikuiskoulutukseen.

Saimaan ammattiopisto Sampossa toista vuotta pintakäsittelyä opiskeleva Alina Tamminen työssään omakotitalon työmaalla Lappeenrannassa.
Saimaan ammattiopisto Sampossa voi opiskella muun muassa pintakäsittelyä. Kuvituskuva. Kuva: Ville Toijonen / Yle

Toisen asteen ammatillista koulutusta uhkaa raju määrärahojen leikkaus Etelä-Karjalassa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö esityksen mukaan ensi vuonna Saimaan ammattiopisto Sampossa opiskelijavuosia vähennettäisiin 15 prosentilla. Se tarkoittaisi noin 450 opiskeluvuoden vähennystä.

– Tämä on todella iso muutos. Etelä-Karjalassa opiskelijavuosien väheneminen olisi massiivista, sanoo koulutuskuntayhtymän johtaja Antti Lehmusvaara.

Koulutuskuntayhtymä varautui seitsemän prosentin leikkaukseen.

– Määrän tuplaantuminen on tyrmistyttävää. Kukaan ei varmasti osannut odottaa näin rajua leikkausta, Lehmusvaara sanoo.

Leikkaus osuu aikuiskoulutukseen

Määrärahojen leikkaus osuisi Etelä-Karjalassa erityisesti aikuiskoulutukseen.

– Koulutuspaikkoja ei enää olisi niin paljon tarjolla. Se pysäyttäisi monen alan jatkuvan haun koulutuksen, Lehmusvaara sanoo.

Vähennetäänkö kaikesta tasaisesti vai lakkautetaanko tiettyjä koulutusaloja kokonaan?

– Se on neuvottelukysymys, johon en osaa vielä vastata. Kaikki on mahdollista.

Leikkaustarpeen vuoksi Saimaan ammattiopisto Sampo suunnittelee aloittavansa koko henkilöstöä koskevat muutosneuvottelut.

Sisäänkäynti Saimaan ammattiopisto Sampoon. Kuvassa etualalla polkupyöriä lukittuna kaiteeseen.
Sampon toimintoja on muun muassa Lappeenrannan Pohjolankadulla. Arkistokuva. Kuva: Ville Toijonen / Yle

Kouluttautuminen vaikeutuisi

Antti Lehmusvaaran mukaan määrärahojen leikkauksella olisi merkittävä vaikutus Etelä-Karjalan väestön opiskelumahdollisuuksiin.

– Olisi selkeästi vaikeampaa päästä koulutukseen. Meillä ei olisi kuin muutamalle koulutusalalle jatkuvan haun koulutusta.

Lehmusvaaran mukaan se tarkoittaisi sitä, että Etelä-Karjalan työnantajat eivät saisi jatkossa koulutettuja tekijöitä yhtä paljon kuin nykyään.

– Voin uskoa, että työttömyystilastot tulevat tämän takia huononemaan.

Peruskoulunsa päättäville ja toiselle asteelle hakeville opiskelijoille leikkauksilla ei olisi Lehmusvaaran mukaan suoraa vaikutusta.

Lähihoitajaopiskelija poistamassa potilaan kanyylia.
Sampossa voi opiskella muun muassa lähihoitajaksi. Määrärahaleikkaukset osuvat toteutuessaan erityisesti aikuisopiskelijoihin. Kuvituskuva. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Raju isku Etelä-Karjalaan

Ministeriön kaavailemat ammatillisen koulutuksen leikkaukset osuisivat kaikkein rajuimmin Etelä-Karjalaan. Muissa maakunnissa leikkaukset ovat jäämässä 5–9 prosenttiin.

Lehmusvaaran mukaan Etelä-Karjalan muuta maata vaikeampi tilanne selittyy useammalla syyllä.

– Ministeriö seuraa opiskelijamääriä, mutta meidän näkemyksemme mukaan lähtöluvut ovat olleet virheelliset, Lehmusvaara sanoo.

Päätös joulukuussa

Myös Etelä-Karjalan maakuntahallitus vastustaa suunnitelmaa.

Etelä-Karjalan liitto ja koulutuskuntayhtymä valmistelevat yhdessä toimia ministeriön ehdotuksen kohtuullistamiseksi. Kuntayhtymä valmistelee myös asiaa koskeva vastinetta ministeriölle.

Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee lopullisen päätöksen ensi vuoden ammatillisen koulutuksen järjestäjien rahoituksesta joulukuussa.