Näin pidät parisuhteen keskusteluyhteyden kunnossa – vältä varsinkin yhtä virhettä, kun kysyt toisen kuulumisia

Poimi tästä Viivi Niinikankaan neuvot kumppanin kohtaamiseen ja parisuhteen puheyhteyden parantamiseen.

Viivi Niinikangas poseeraa kameralle.
Parisuhteiden vuorovaikutukseen erikoistunut ratkaisukeskeinen terapeutti Viivi Niinikangas on käsitellyt työssään satoja erotarinoita. Kuva: Mira Pelo/Yle

Miten tilanne taas menikin näin solmuun? Alkujaan pienestä asiasta kehittyi repivä riita, ja huudon jälkeen alkoi mykkäkoulu.

Nyt toista yrittää väistellä kotona suu tiukkana viivana.

Miksi puhuminen tuntuu välillä vaikealta?

– Tietenkään ei voida yleistää, mutta eihän meille ole hirveästi opetettu vuorovaikutus- tai tunnetaitoja niin kuin tämän päivän lapsille opetetaan. Siitä voi jo jonkin verran päätellä, että emme ole kovin hyviä puhumaan parisuhteessa, sanoo ratkaisukeskeinen terapeutti Viivi Niinikangas.

Hän on työssään erikoistunut parisuhteen vuorovaikutukseen.

Oman kumppanin kanssa heräävät kaikista suurimmat toiveet ja pelot.

Viivi Niinikangas

Niinikangas sanoo, että parisuhteessa ihmisellä yleensä myös heräävät ne kaikista suurimmat omat toiveet ja pelot, joiden edessä voi olla hieman vajavainen.

– Tästä syystä se kaikista rakkain ihminen voikin olla myös pelottavin.

Parisuhteessa on molempien vastuulla huolehtia, että saa yhteyden toiseen. Niinikankaan mukaan on tärkeää kertoa omista toiveista ja tarpeista: miten toivoisin, että arjessa kohtaamme? Miten toivoisin, että teemme?

Jos mykkäkoulu ja puhumattomuus jatkuvat pitkään, voi alkujaan pieni kauna tai ärsytys kasvaa hiljaisuudessa kokoaan suuremmaksi.

– Todennäköisesti sillä aikaa, kun itse hiljaa jupisee mielessään, että tuossa se menee ohi eikä taaskaan halannut, niin todennäköisesti toinen ajattelee, että minä koitan nyt tehdä hänelle tällaisen rakkauden teon, korjaan tästä nyt näitä tavaroita pois, Niinikangas kuvailee.

Kestävässä, hyvässä parisuhteessa pitää olla toimiva keskustelukulttuuri, jotta yhteys toiseen ihmiseen säilyy, Niinikangas muistuttaa.

Jos emme puhu asioista ääneen, luomme vahingossa pettymyksiä toisillemme yrittäessämme tehdä asioita oikein.

Kolme askelta, joilla puhuminen helpottuu

1. Aloita hyvästä

Omalta osaltaan keskusteluita voi helpottaa sillä, että on ennen niihin ryhtymistä harrastanut pientä itsetutkiskelua ja tietää omat ajatuksensa, Niinikangas sanoo.

Hän neuvoo aloittamaan keskustelut positiivisilla aiheilla. Heti ei tarvitse sukeltaa keskelle vakavaa keskustelua.

Todetaan ääneen, että minä haluan sinulle hyvää ja tiedän, että sinäkin minulle.

Viivi Niinikangas

– Voi aloittaa hyvistä asioista: mistä haaveilen, mitä yhteisiä haaveita meillä on, miten näemme yhteisen tulevaisuutemme, miten haluaisin kohdata toisen arjessa, Niinikangas luettelee.

2. Tehkää pieni yhteinen sopimus

Omien tarpeiden sanoittamisen ei tarvitse sisältää syyttelyä, muistuttaa Niinikangas. Kun kerrot kumppanillesi tunteistasi, siirtyy vastuu silloin myös kuulijalle.

– Toisen on hyvä ottaa kuulemansa vastaan niin, että nyt tuo toinen kertoo siitä, mitä hän toivoisi, ja että mun ei tarvitse miettiä, että nyt kun en ole tehnyt niin, se onkin syytös mua kohtaan.

– Todetaan ääneen, että minä haluan sinulle hyvää ja tiedän, että sinäkin minulle, ja nyt lähdetään yhdessä miettimään, miten kuulisimme toisiamme.

Aloittaa voi jostakin ihan pienestä, vaikka kysymyksestä, mitä toiselle kuuluu. Yhdessä voi esimerkiksi tehdä pienen sopimuksen, että toiselta kysyy näitä asioita joka päivä.

3. Sitoudu aidosti kuulemaan toista

Niinikangas huomauttaa, että toisen kuulumisia voi kyllä kysyä, mutta silti olla omissa ajatuksissaan. Tällöin ei aidosti sitoudu kuuntelemaan toisen vastausta ja kuule, mitä hän kertoo.

Aktiivista kuuntelua voi onneksi harjoitella: miten pysähtyä oikeasti empaattisesti kuulemaan, mitä toinen sinulle itsestään kertoo?

Niinikangas vinkkaa, että yksi hyvä tapa olla läsnä on kysyä jatkokysymyksiä.

– Ei puhukaan itsestään silloin, kun toinen puhuu. Ei ala neuvomaan tai sanomaan että hei mulla on toi sama, vaan antaa toiselle rauhan kertoa.

Kuuntelemisen taitoa voi harjoitella esimerkiksi toistamalla omin sanoin sen, mitä toinen on puhunut.

Jos keskusteluyhteys kuitenkin katkeaa

Entä jos ei halua puhua toiselle tai koe mitään tarvetta kertoa, mitä oman pään sisällä liikkuu? Niinikankaan mukaan sekin on viesti suhteen tilasta: ei ole halua olla yhteydessä toiseen.

– Silloin miettisin, että mistä syntyvät rakkaus ja läheisyys. Ne syntyvät yhteydestä toiseen. Siitä että osoittaa toiselle tämän olevan arvokas, opettelemalla hänestä asioita, Niinikangas sanoo.

Vähän samat asiat nousevat pinnalle, kun ihminen rakastuu: silloin on helposti kiinnostunut toisesta.

– Jos se lakkaa, minun kysymykseni on, haluaako ihminen olla parisuhteessa, Niinikangas sanoo.

Katso tallenne livelähetyksestä, jossa toimittaja Mira Pelo ja Viivi Niinikangas keskustelevat siitä, miten parisuhteessa olisi helpompi puhua tunteista ja omista tarpeista. Jos upotus ei näy, voit katsoa sen tästä.

Mitä ajatuksia aihe sinussa herättää? Osallistu keskusteluun kommenttikentässä. Keskustelethan kunnioittavassa hengessä, muiden mielipiteitä arvostaen.