Syyttäjä vaatii hovioikeudessa, että viime vuoden kesäkuussa Joensuussa tapahtuneesta pikkulapsen väkivaltaisesta kuolemasta tuomittu äiti tuomitaan myös pahoinpitelyrikoksesta. Yle seurasi tiistain istuntopäivää tässä artikkelissa.
Käräjäoikeus tuomitsi lapsen äidin Muusa Tuulia Katariina Rissasen ja isäpuolen Sebastian Simon Daniel Halosen vankeusrangaistuksiin. 4-vuotias lapsi löytyi kesäkuussa 2023 kuolleena kotoaan Joensuun Rantakylässä. Hänellä oli laajoja palovammoja ja mustelmia.
Tapauksesta äitiä ankaramman rangaistuksen sai pojan isäpuoli. Halonen tuomittiin seitsemäksi vuodeksi ja yhdeksäksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen muun muassa törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta. Isäpuolen tuomio sai lainvoiman kesäkuussa.
Rissanen tuomittiin käräjäoikeudessa ehdottomaan vankeuteen kolmeksi vuodeksi ja seitsemäksi kuukaudeksi muun muassa törkeästä kuolemantuottamuksesta.
Aluesyyttäjä Osmo Manninen pyrkii näyttämään hovioikeudessa toteen, että myös Rissanen syyllistyi asiassa pahoinpitelyyn. Jos tuomioon lisätään törkeä pahoinpitely, tulisi rangaistuksen olla syyttäjän mukaan noin viisi vuotta vankeutta. Vaikka syyksilukemista ei muutettaisi, syyttäjä katsoo silti, että vankeustuomiota on korotettava.
Syyttäjän mielestä äidin toiminta myötävaikutti lapsen kuolemaan, vaikka lapsen vammat olivat isäpuolen aiheuttamia. Syyttäjän mukaan Rissanen laiminlöi velvollisuutensa ryhtyä riittäviin toimiin, vaikka hän oli tietoinen lapsensa kärsimyksestä.
Syyttäjä korostaa, että lapsen äidillä on ollut ainoana huoltajana erityinen huolenpito- ja suojaamisvelvollisuus pientä lastaan kohtaan.
– Kun isäpuoli jätettiin lastenvahdiksi, tapahtui ensimmäinen virhe. Toinen ja paljon dramaattisempi virhe on, että äiti ei toimittanut lastaan hoitoon vaikka lapsi oli ilmeisen kiireellisen hoidon tarpeessa, Manninen sanoo.
Syyttäjä esitteli todisteena muun muassa Rissasen ja isäpuolen viestinvaihtoa päivää ennen kuin lapsi löytyi sängystään kuolleena. Isäpuoli viestitti äidille, että ”Siltä lähtee nahka, kun pesin kirjaimellisesti kusta sen naamasta. Voi olla, että pesin liian kovaa sen naamaa sienellä.”
Syyttäjän mielestä Rissasen olisi pitänyt tajuta, että kyse voisi olla palovammoista.
Syyttäjän mukaan viestit kuvaavat isäpuolen suhtautumista lapseen.
Isäpuoli oli lähettänyt viestejä myös tytölle, joka oli toisinaan toiminut lapsenvahtina. Pari päivää ennen lapsen kuolemaa Halonen viestitti, että ”välillä tekisi mieli heitellä lasta seinään”.
Puolustuksen mukaan vastaaja ei ollut tästä viestinvaihdosta tietoinen.
Rissanen vaatii, että hovioikeus hylkää syytteen törkeästä kuolemantuottamuksesta ja kaikki siihen liittyvät muut vaatimukset. Lisäksi hän katsoo, että vankeusrangaistusta on alennettava ja se on muutettava ehdolliseksi. Kolmanneksi Rissanen vaatii, että hänet on vapautettava välittömästi.
Äidin puolustusasianajajan Jukka Ketosen mukaan äidillä ei ollut havaintoja siitä, että isäpuoli olisi pahoinpidellyt tai kaltoinkohdellut lasta aiemmin.
– Hänellä ei ollut havaintoja oikeasta väkivallasta. Ainoastaan leikkimielisestä retuuttamisesta, joka oli välillä mennyt överiksi, puolustus sanoo.
Rissasen puolustus vetoaa siihen, että äiti kuuli lapsen palovammoista aamulla, kun lapsi oli jo kuollut.
Puolustuksen mukaan äiti havaitsi edellisenä päivänä lapsen kasvoissa ja selässä jossain määrin punaisuutta, mutta piti näitä seurauksena liian karhealla sienellä pesusta. Isäpuoli oli kertonut äidille käyttäneensä lasta suihkussa kuolemaa edeltävänä päivänä, jolloin äiti ei ollut paikalla.
Puolustustuksen mukaan Rissanen oletti, että lapsella oli alkamassa flunssa. Isäpuoli oli lisäksi kertonut, että lapsen punoitusvamma päässä johtuu siitä, että hän olisi hangannut lasta suihkussa liian karhealla sienellä.
Lapsella oli kuolemaa edeltävänä iltana korkea kuume. Äiti lääkitsi tätä parasetamolilla.
– Jos äidillä olisi ollut tieto, että kyse on palovammoista, ilman muuta hän olisi hakenut lapsella apua, Ketonen sanoo.
Syyttäjä pyrki isäpuolen viesteillä osoittamaan myös sen, että äiti olisi tiennyt isäpuolen olleen päihtynyt ja valvoneen koko edeltävän yön. Silti Rissanen jätti lapsen isäpuolen vastuulle muutamaksi tunniksi, ja lapsi menehtyi seuraavana päivänä.
Puolustuksen mukaan viestinvaihto ei todista, että äiti olisi tiennyt isäpuolen valvoneen koko yön. Äiti ei puolustuksen mukaan tiennyt päihtymyksestä, koska he vaihtoivat lapsen vahtivuoroa nopeasti eivätkä he jutelleet kasvokkain.
Tänään hovioikeudessa käsitellään eri tahojen vaatimukset sekä käydään läpi tapauksen kirjallisia todisteita.
Syyttäjä pyrkii esittämään käsittelyssä todisteita, jotka osoittaisivat äidin tietoisuutta isäpuolen nuivasta suhtautumisesta lapseen ja isäpuolen lapseen kohdistamasta väkivallasta. Lisäksi syyttäjä aikoo osoittaa, että lapsen kärsimys ja vammat olivat ilmeisiä.
Lapsen biologinen isäkin haluaa äidille ankaramman rangaistuksen
Itä-Suomen hovioikeuden istunto käydään Kuopiossa, ja sille on varattu kolme päivää.
Hovioikeus käsittelee myös lapsen biologisen isän sekä lapsen isoäidin valitukset käräjäoikeuden tuomiosta.
Biologinen isä vaatii, että lapsen äiti on tuomittava törkeästä pahoinpitelystä ja että hänen rangaistustaan korotetaan. Lisäksi biologinen isä vaatii äidiltä 15 000 euron korvausta lapsen kuoleman aiheuttamasta kärsimyksestä.
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus hylkäsi aiemmin biologisen isän korvausvaatimukset. Oikeus katsoi, että isä oli jäänyt lapselleen etäiseksi eikä siksi ollut vahingonkorvauslain mukaan oikeutettu korvauksiin.
Kuolleen lapsen isoäidin valituksessa on kyse korvauksista. Isoäiti vaatii, että hovioikeus määrää lapsen isäpuolen maksamaan isoäidille yli 26 000 euron korvaukset.
Käräjäoikeus hylkäsi aiemmin isoäidin korvausvaatimukset. Oikeuden mukaan isoäiti ei kuulu korvaukseen oikeutettujen piiriin, koska hän ei ole asunut samassa taloudessa lapsen kanssa.
Hovioikeudessa jatketaan keskiviikkona kirjallisten todisteiden läpikäyntiä ja kuullaan henkilötodistajia. Torstaina jatketaan todistajien kuulemisia ja kuullaan loppulausunnot.
Hovioikeus antaa tapauksessa tuomion noin kuukauden sisällä.