Pirkanmaalla Lempäälässä peltojen keskellä seisoo tällä hetkellä Suomen suurin sähkövarasto.
Se pystyy varastoimaan 36 megawattituntia. Sillä energiamäärällä voi kattaa jo pienen kaupungin muutaman tunnin sähkönkulutuksen tai ladata 500 sähköautoa.
Varaston rakentanut ylöjärveläinen Merus Power otti koko liikevaihtonsa kokoisen riskin ryhtyessään hankkeeseen.
– Olimme liikkeellä oikeaan aikaan, meneillään on valtava akkubuumi, kertoo toimitusjohtaja Kari Tuomala.
Akkuvarastoja on ilmaantunut lyhyen ajan sisällä useisiin kuntiin ympäri Suomen, ja määrä kasvaa edelleen.
Kantaverkkoyhtö Fingridin strategisen verkkosuunnittelun päällikkö Mikko Heikkilä kertoo, että huhtikuussa sillä oli tiedossa 10 000 megawatin verran liittymiskyselyjä. Lokakuuhun mennessä tuo luku jo oli tuplaantunut.
Rakentamistahti on hurja. Saman kokoluokan työmaita on käynnissä ainakin Nurmijärvellä, Merus Powerillakin Lappeenrannassa ja Valkeakoskella.
Vihreän siirtymän lisäksi vauhtia antaa akkujen hintojen romahdus.
Mediayhtiö Bloombergin arvion mukaan Kiinassa litiumioniakkujen hinnat laskivat viime vuoden aikana 51 prosenttia. Laskun arvioidaan jatkuvan.
Sähköä tuottavia yrityksiä edustavan Energiateollisuuden asiantuntija Tuukka Heikkilä arvioi, että akkujen hinnat vielä puolittuvat nykyisestä 2030-luvulle mentäessä.
Tosin varastoissa on itse akkujen lisäksi muita kiinteitä kustannuksia, Heikkilä muistuttaa.
Kuinka kuluttaja hyötyy buumista?
Akkuvarastojen on tarkoitus tasata aurinko- ja tuulienergian tuomia vaihteluita.
Kuluttaja hyötyy akkuvillityksestä kahdella tavoin.
Kun kilpailu reservimarkkinoilla lisääntyy akkujen myötä, reservien hankintakustannukset pysyvät kohtuullisina, Fingridin Mikko Heikkilä sanoo.
Tämä hyöty taas heijastuu Heikkilän mukaan sähkön siirtohintaan.
Toisaalta kuluttaja hyötyy siitä, kun akut osallistuvat sähkön vuorokausimarkkinoille eli sähköpörssiin.
– Siten ne tasapainottavat sähkön hintaa, esimerkiksi hilliten äärimmäisiä hintapiikkejä, Heikkilä jatkaa.
Varastoilla on vielä vain maltillinen vaikutus sähkön hintaan.
– Sähkövarastot paitsi vähentävät hinnan vaihtelua, myös tasapainottavat sähköjärjestelmää. Siten voi ajatella, että ne tavallaan mahdollistavat yhä suuremman määrän vaihtelevaa sähköntuotantoa, joka laskee sähkön keskihintaa, Tuukka Heikkilä kertoo.
Toistaiseksi varastoista siirretään sähköä pääosin reservimarkkinoille. Reservimarkkina on pieni ja alkaa olla jo varastoilla miehitetty.
Kiivas rakentamistahti tulee puraisemaan tuottoja jollain aikavälillä.
Taaleri Energian sijoitusjohtaja Ville Rimali sanoo, että tämä on tiedossa ja asiaan on varauduttu.
Taaleri Energian hallinnoima SolarWind III -rahasto omistaa Lempäälän varaston.
– Olemme kuitenkin liikkeellä ensimmäisten joukossa ja pääsemme tavallaan hyötymään eniten yhteiskunnan sähköverkon tasapainottamisesta. Akkujen hinnat laskevat koko ajan, ja se madaltaa kustannuksia.
Suuri kysymys on, milloin varastoverkostoa on jo rakennettu niin paljon, että niistä saatavalla sähköllä voidaan korvata muiden voimalaitosten tuotantoa. Tällöin varastoilla on myös suorempi vaikutus kuluttajahintoihin.
Taaleri Energian Ville Rimali sanoo, että tähtäin on tulevaisuudessa siinä, että tuulivoimaenergiaa voisi siirtää varastojen avulla tuulisilta hetkiltä tuulettomille.
Tämä vähentää fossiilisen energian käyttöä ja pienentää sähkölaskuja.
– Uskoisin, että siinä pisteessä ollaan vuoden, kahden päästä, Rimali sanoo.
Rakentaminen viivästyi yllätysten vuoksi
Alunperin Lempäälässä piti olla valmista jo puoli vuotta sitten.
Huhtikuuksi ajatellusta käyttöönotosta myöhästyttiin muun muassa maanrakennustöiden ja komponenttien toimitusvaikeuksien vuoksi.
Sähköistyvässä maailmassa samoille komponenteille on monta ottajaa. Muun muassa sähköautoissa on osin samoja osia kuin varaston tekniikassa.
– Näin suurta varastoa ei ole aiemmin rakennettu. Maksoimme siitä oppirahoja, Tuomala sanoo.