Kokkolan Prisman pakastealtaat ovat täynnä joulukinkkua. Ihmiset etsivät sitä oikeaa uuniin laitettavaksi.
Markku Miettinen aikoo ostaa tänä jouluna 5–6-kiloisen kinkun.
– Ennen ostettiin 10-kiloinen kinkku, jota järsittiin kuukausi.
Halsualaisten Annika ja Mirjam Alangon uuniin menee suurempi kimpale.
– Meille tulee sen verran iso sakki, että seitsemän, kahdeksan kilon kinkku pitää olla.
Kaustiselta ostoksille tullut Jukka Virkkala syö jouluna naudan filettä tai pienen valmiskinkun. Paistohommiin hän ei ryhdy.
– Kinkkua ei saa kypsäksi niin kuin ennen. Sianliha on sitkeää. Possujen ruokavalio lienee muuttunut, epäilee Virkkala.
Kinkun koko pienenee
Vuosituhannen vaiheessa monessa joulupöydässä oli yli kymmenen kilon kinkku. Koko on pienenemään päin, vahvistavat sekä suuret ketjut että lihatalot.
HK, Atria ja Snellman toimittavat kinkkuja ruokapöytiin noin viisi miljoonaa kiloa.
Sekä S- ja K-kauppojen että Lidlin mukaan suosituin kinkku painaa kolmesta viiteen kiloa.
Myyntipäällikkö Tuomo Makkonen S-ryhmän marketkaupasta kertoo, että suosituin on alle viiden kilon kinkku.
Trendi vie kohti pienempää keskikokoa: lähes joka kahdeksas myyty joulukinkku on jo alle kaksikiloinen.
Myös K-ryhmässä yhä pienemmät eli 1,5–3-kiloiset kinkut sekä kypsät tuotteet ovat kasvattaneet viime vuosina suosiotaan, kertoo osto- ja myyntipäällikkö Kirsi Väistö. Hän uskoo trendin jatkuvan.
Kaupan annoskoot ovat professori Maijaliisa Erkkolan mukaan liian isoja. Erkkola oli uudistuneita ravitsemussuosituksia valmistelleen ryhmän puheenjohtaja. Hän sanoo, että kaupan ja teollisuuden pitäisi omalta osaltaan edistää kuluttajien mahdollisuutta toimia viisaasti.
– Pieniä pakkauskokoja pitäisi löytyä sitä mukaa, kun kotitalouksien väkimäärä vähenee.
Uudet ravitsemussuositukset eivät ohjaa kinkuttomaan jouluun, mutta koon pienentämiseen esimerkiksi XL-kinkusta XS-kinkkuun ne ohjaavat.
– Kun annoskoko on pieni, välttyy ylensyönniltä.
Kala hyvä kakkonen
Tuomo Makkosen mukaan kalatuotteiden myynti on noussut kymmenessä vuodessa 20 prosenttia.
Joulukuussa myynti kaksinkertaistuu normaalista.
– S-kaupoissa tuorekalaa myydään lähes kaksi miljonaa kiloa, kertoo Makkonen.
Kasvisruokavaliossa kalan korvaa joulupöydissä esimerkiksi porkkala ja mädin merileväkaviaari.
Ravintosuositukset ja perinteet riitelevät
Professori Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta näkee ristiriidan kansallisten ruokasuositusten ja joulun perinteiden välillä.
Tärkeämpää on kuitenkin se, mitä ihminen syö tammikuun ja joulukuun välisenä aikana.
– Jos muina aikoina syömme ravitsemussuositusten mukaisesti, terveyttä edistävästi, niin kyllä sinne mahtuu juhlaruokia ja kulttuuriset perinteet, sanoo Erkkola.
Jouluaterian voi Erkkolan mukaan hyvillä mielin rakentaa lihan ympärille.
– Kansallisissa suosituksissa painotamme kasvipainotteista sekaruokavaliota ja kalaa, joka perinteisesti kuuluu joulupöytään.
Erkkola haastaisi ihmiset ajattelemaan laajemmin joulun merkitystä.
– Syömisen määrä ei saisi olla se, mistä ilo tulee, vaan laatu ja yhdessäolo sekä perinteiden noudattaminen.