Nato kokoontuu jännittyneissä tunnelmissa keskustelemaan Ukrainan tukemisesta Venäjän hyökkäyssodassa. Ulkoministerit tapaavat Brysselissä tiistaina ja keskiviikkona. Suomea edustaa ulkoministeri Elina Valtonen (kok.).
Kokous on ensimmäinen Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkeen. Yhdysvallat on Naton vahvin jäsen. Vielä ei ole tietoa, miten Donald Trumpin hallinto suhtautuu Ukrainan tukemiseen. Tässä kokouksessa Yhdysvaltoja edustaa vielä Anthony Blinken.
Diplomaattilähteet kuvaavat tulevia viikkoja Euroopan turvallisuuden kannalta hyvin tärkeiksi.
Nato-lähteiden mukaan sotilasliiton maiden pitää nyt tukea Ukrainaa sotilaallisesti mahdollisimman paljon, jotta se ei joutuisi käymään mahdollisia rauhanneuvotteluita heikkona ja hankalasta asemasta. Ukrainalle epäedullinen rauha heikentäisi myös muiden Euroopan maiden turvallisuutta.
Siksi tulevina päivinä useilta mailta odotetaan aseapua Ukrainaan. Myös Suomi ja Ruotsi valmistautuvat luovuttamaan lisää aseita.
Ukrainan presidentti Volodymir Zelenskyi toivoi viikonloppuna, että maa saisi ulkoministerikokouksesta kutsun Naton jäseneksi. Ukraina voisi Zelenskyin mukaan liittyä Natoon kokonaisena valtiona, mutta turvatakuut eivät koskisi miehitettyjä alueita.
Nato-maat keskustelevat Ukrainan kanssa tilanteesta, mutta kutsua ei todennäköisesti lähetetä. Yhdysvallat on aiemmin vastustanut kutsun lähettämistä, samoin esimerkiksi Saksa.
Nato-sotilaita Ukrainaan?
Viime viikolla ranskalainen Le Monde -lehti kertoi Ranskan ja Britannian aikeista mahdollisesti lähettää sotilaita Ukrainaan. Asia oli esillä keväällä, mutta monet Nato-maat tuomitsivat ajatuksen.
Asia ei ole Naton asialistalla, vaan joidenkin Nato-maiden alustava suunnitelma. Kyseessä ei olisi taistelujoukkojen lähettäminen vaan mahdollinen yksityisten yritysten sotilaiden läsnäolo.
Keskustelu on Nato-lähteiden mukaan yksi tapa osoittaa, että länsi ei sulje mitään vaihtoehtoa pois.
Katkenneet kaapelit pitää ottaa tosissaan
Itämeren datakaapelien katkominen on Nato-ministereiden asialistalla keskiviikkona, Liettuan, Suomen, Ruotsin ja Saksan otettua asian puheeksi. Vieläkään ei ole varmuutta, mitä Itämeren pohjassa tapahtui, eikä myöskään selvää käsitystä onko kaapeli katkaistu tahallaan.
Vaikka Nato on esimerkiksi lisännyt valvontaa merialueilla, kaapeleita katkeilee yhä.
Nato valmistelee uutta strategiaa torjuakseen ja vastatakseen hybridi-iskuja nykyistä paremmin.