Taloyhtiöitä katoaa ”mustaan aukkoon”, jossa kodit muuttuvat asuinkelvottomaksi

Tänä vuonna vireille on tullut ennätysmäärä konkursseja. Pahimmillaan taloyhtiö voi olla niin varaton, ettei edes pääse konkurssiin.

Lahtelainen kerrostaloyhtiö ajautui suursijoittajan konkurssin myötä taloudelliseen ahdinkoon. Vuokratuloilla ja korjausvastikkeella yhtiön talous koheni, ja nyt suuriin remontteihin on varaa.

Monen taloyhtiön taloustilanne on kiristynyt äärimmilleen. Lokakuun loppuun mennessä oli tullut vireille 55 taloyhtiön konkurssia. Määrä on yli kaksinkertainen koko viime vuoteen verrattuna.

Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen konkurssitilastoista. Tilastossa on mukana myös ne taloyhtiöt, joiden rakentaminen on kesken.

Asuttujen taloyhtiöiden tiukentuneeseen taloustilanteeseen on monta syytä. Inflaatio on nostanut kustannuksia. Lainojen korot ovat nousseet. Vastikkeiden maksuissa on ongelmia, ja monen taloyhtiön liiketilat ovat vailla vuokralaisia.

Kasvavien menojen ja pienevien tulojen noidankehä on monelle taloyhtiölle liikaa.

– Mitä pidemmälle tämä kehitys jatkuu, sitä enemmän se vaikuttaa taloyhtiöiden arvoon, asuntojen arvoon ja sitä kautta myös taloyhtiöiden lainansaantiin, listaa Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Remonttirästit riesana

Lahden Liipolassa sijaitseva kerrostaloyhtiö ajautui talousvaikeuksiin pari vuotta sitten, kun useita asuntoja hankkinut sijoittaja jätti vastikkeet maksamatta. Se johti siihen, että taloyhtiön kassa tyhjeni ja kaavailtuja remontteja jouduttiin siirtämään. Koko taloyhtiö oli konkurssin partaalla.

Tilanne oikeni vasta, kun uusi sijoittaja hankki talosta asuntoja. Nyt yhtiössä suunnitellaan jo energiatehokkuutta parantavia remontteja, joiden lasketaan tuovan säästöjä.

– Syntyneet säästöt ovat suoraan pois asukkaiden vastikkeesta, joten lisäkuluja heille ei juuri synny. Tehtävillä remonteilla toivomme olevan myös vaikutusta siihen, että saisimme helpommin lainaa isompiin remontteihin, sanoo asunto-osakeyhtiö Lahden Tornatalojen isännöitsijä Teemu Paakkanen Isännöintitoimisto Taloprosta.

 Isännöintitoimisto Talopron toimitusjohtaja Teemu Paakkanen kerrostalon portaikossa.
Lahden Tornatalot -asunto-osakeyhtiössä jouduttiin talousvaikeuksien vuoksi tinkimään yhteisten tilojen siivouksesta. Nyt esimerkiksi porraskäytävät on maalattu ja ehostettu uuteen uskoon, isännöitsija Teemu Paakkanen kertoo. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Remonttirästit ovat yksi suurimpia yksittäisiä syitä taloyhtiöiden ongelmiin. Rapistuvan talon kunto vaikeuttaa jo ennestään tiukkaa lainansaantia.

Sekä Isännöintiliitto että Kiinteistöliitto painottavat pitkäjänteistä taloussuunnittelua. Myös siinä tapauksessa, että yhtiön rahat eivät tulisi riittämään remontteihin.

– Konkursseja isompi kysymys on se, että missä määrin taloyhtiöitä joudutaan tulevina vuosina ajamaan alas puhtaasti siksi, että ei ole edellytyksiä jatkaa yhtiön toimintaa, Suomen Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen sanoo.

 Isännöintitoimisto Talopron toimitusjohtaja Teemu Paakkanen kerrostalon saunan pesuhuoneessa.
Yksi säästökeino on ollut saunojen sulkeminen. Niiden käyttö oli muutenkin vähentynyt. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Lahden Tornatalojen tilanteesta uutisoi ensin Etelä-Suomen Sanomat.

Liian rahattomia konkurssiin

Taloyhtiöiden talouskurimuksen synkin seuraus on se, että moni ihminen saattaa menettää kotinsa ja omaisuutensa. Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva sanoo, että taloyhtiöillä voi olla konkurssiakin vakavampia kohtaloita.

Hänen mukaansa monessa tapauksessa taloyhtiön koko osakekanta on myyty sijoittajalle huomattavan halvalla, jolloin osakkaat menettävät rahansa ja jopa kotinsa.

Kenties vaikein tilanne voi olla se, että konkurssi raukeaa. Koro-Kanervan mukaan vireille tulleista konkursseista valtaosa raukeaa yhtiön varattomuuden vuoksi. Myös Tilastokeskuksesta todetaan, että vireille tulleista konkursseista vain pieni osa päätyy lopulta konkurssiin.

Silloin koko taloyhtiö käytännössä lakkaa olemasta, osakkeet muuttuvat arvottomiksi ja talo asuinkelvottomaksi. Tällaisen taloyhtiön kanssa ei voida esimerkiksi tehdä vesi- tai lämpösopimuksia.

Oikeusministeriön mukaan varattoman yhtiön konkurssin raukeaminen johtaa monimutkaiseen tilanteeseen, jota isännöintiliiton Koro-Kanerva kuvailee mustaksi aukoksi, jonne taloyhtiö katoaa.

Kerrostalo ilmasta kuvattuna Lahden Liipolassa.
Talousvaikeuksiin joutuneita taloyhtiöitä on niin taantuvissa pikkukunnissa kuin kasvukeskuksissakin. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Ensin Patentti- ja rekisterihallitus poistaa yhtiön rekisteristä. Rekisteröimätön yhtiö on käytännössä osakkaiden väljä yhteenliittymä. Osakkaat voivat valita keskuudestaan edustajat, jotka pyrkivät huolehtimaan omaisuuden arvon säilymisestä.

Jos kiinteistöt ovat lainan panttina, voi pankki halutessaan vastata kaatuneen yhtiön kuluista, kunnes omaisuus saadaan myytyä. Tämä on pankille luonnollisesti taloudellinen riski.

Molemmissa tapauksissa on löydettävä joku, joka vastaa varattoman yhtiön kustannuksista, kunnes omaisuus on myyty.

Patentti- ja rekisterihallitus voi myös määrätä yhtiön uudelleen selvitystilaan, jos osakkeenomistajat tai velkojat sitä hakevat. Tällöin rekisteröimättömälle pesälle nimitetään selvityshenkilö, joka koettaa realisoida omaisuuden.

Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?

Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta. Tietoja käsitellään vain journalistisessa tarkoituksessa.

Ladataan lomaketta...