Aleksanterinliiton koolle kutsumat satakunta mielenosoittajaa vaati itärajan avaamista

Ihmiset osoittivat mieltään rajan avaamisen puolesta neljässä eri kaupungissa suomenvenäläisten yhdistyksen järjestämissä tapahtumissa.

Mielenosoittaja pitää kylttiä, jossa lukee "Etsikää ratkaisu, joka ei loukkaa Suomen kansalaisten oikeuksia!"
Andrei Kataja osallistui Aleksanterinliiton Raja auki -mielenosoitukseen Tampereella. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Suomen venäjänkielisiä tukeva yhdistys Aleksanterinlitto järjesti sunnuntaina neljässä kaupungissa mielenosoituksia, joissa haluttiin itärajan avaamista.

Lappeenrannassa vajaat 30 ihmistä osoitti mieltään rajan avaamisen puolesta. Helsingissä paikalla oli poliisin arvion mukaan hieman alle 50 mielenosoittajaa, Lahdessa ja Tampereella mielenosoituksiin saapui parisenkymmentä ihmistä.

Mielenosoittajat halusivat mielenilmauksellaan rajan avaamista henkilöliikenteelle mahdollisimman pian. Lisäksi Aleksanterinliitto vaati mielenilmauksessa muun muassa postikuljetusten palauttamista Suomen, Valko-Venäjän ja Venäjän välille ja Venäjän kansalaisten kiinteistöjen ostoa koskevien rajoituksien poistamista.

Suomen itärajan rajanylityspaikat ovat olleet kiinni vuoden, viime joulukuusta lähtien. Syynä rajan sulkemispäätökseen oli se, että Venäjä lähetti rajan yli turvapaikanhakijoita.

Aleksanterinliitto on pääosin suomenvenäläisistä koostuva yhdistys, joka arvostelee Suomen valtion toimia ja väittää sen kohtelevan venäjänkielisiä kaltoin.

Helsingissä hieman alle 50 mielenosoittajaa marssi Rautatientorilta Senaatintorille.

Halu nähdä sukulaisia on kova

Lappeenrannassa ”raja auki” -yhteishuutoon yhtyi Suomessa yli 20 vuotta asunut Elena Leontieva.

– Rajan kiinni oleminen on huono juttu. Minun tyttäreni ja lapsenlapseni asuvat Petroskoissa. Aiemmin kävin heidän luonaan kahden kuukauden välein. Nyt näen perheenjäseniäni erittäin harvoin, koska matka on niin pitkä, Leontieva kertoo.

Elena Leontieva katsoo kameraan ja hymyilee.
Elena Leontieva kertoi nähneensä viimeksi tytärtään ja lastenlastaan kuukausi sitten, kun perhe kokoontui yksivuotiaan lapsenlapsen synttäreille Turkkiin. Kuva: Elli Sormunen / Yle

Lisäksi Sortavalassa asuu iäkäs täti, jonka vointi Leontievan mukaan huolettaa.

– Täti on erittäin huonossa kunnossa. En pääse nyt edes Sortavalaan, Leontieva toteaa.

Leontieva toivoo, että rajat avattaisiin keväällä. Hänen mielestään Suomen kannattaisi ainakin kokeilla rajojen avaamista ja katsoa, mitä tapahtuu.

Ukrainalaislähtöinen Genadiy Aristov seisoo kädet taskussa, hengitys höyryää pakkasessa.
Ukrainalaislähtöisen Genadiy Aristovin mielestä Suomen liittymisestä Natoon olisi pitänyt järjestää kansanäänestys. Kuva: Elli Sormunen / Yle

Ukrainalaislähtöinen Genadiy Aristov oli myös mukana mielenosoituksessa Lappeenrannassa. Hän on asunut Suomessa yli kymmenen vuotta eikä kannata rajojen kiinni pitämistä.

– Kaikki ihmiset tarvitsevat vapauden kulkea, siksi olen täällä, Aristov toteaa.

Suomenvenäläinen Antti Nappu katsoo kameraan.
Antti Nappu lähtisi Pietariin sukuloimaan ja inkeriläiseen kirkkoon, jos raja avattaisiin. Kuva: Elli Sormunen / Yle

Antti Nappu on saapunut Lappeenrannan mielenosoitukseen Kotkasta. Hän muutti Venäjältä Suomeen vuonna 1992.

– Haluan rajan auki, kun minulla on sukulaiset Pietarissa. Ja inkeriläinen kirkko on siellä, haluan mennä sinne. Se on paras kirkko, Nappu kertoo.

Viimeksi Nappu on käynyt Venäjällä toukokuussa. Silloin matka taittui Narvan kautta. Hän ei ymmärrä rajan kiinnipitämisen perusteita eli sitä, että Venäjän masinoima välineellistetty maahantulo voisi jatkua, mikäli raja avattaisiin.

– Miksi Viro ja Norja eivät pelkää sitä vaan pitävät rajan auki? ihmettelee Nappu.