Kun maailmancupin pisteitä jaettiin virallisesti ensimmäistä kertaa Reit im Winklissä 9. tammikuuta 1982, miesten kisan voittajaksi kruunattiin norjalainen Pål Gunnar Mikkelsplass. Suomalaisista Pertti Teurajärvi (4:s) ja Harri Kirvesniemi (6:s) ylsivät kärkikuusikkoon.
Maailmancupin pisteitä jaettiin 15 parhaalle seuraavasti: 26-22-19-17-15-13-11-9-7-6-5-4-3-2-1.
42 vuotta myöhemmin hiihtäjän ei tarvitse sijoittua seitsemän parhaan joukkoon saadakseen kaksinumeroisen luvun pisteitä.
Sunnuntaina maastohiihto sai uuden maan maailmancupin pisteitä saavuttaneeseen lajiperheeseen. Kuopus on Taiwan, jonka laariin satoi kertalaakista kymmenen pistettä.
Historiallinen pisteurheilija on Sophia Tsu Velicer. Jos takavuosina pistetilin avaaminen oli merkki kansainvälisen huipputason saavuttamisesta, nykypäivänä hohdokkuus on vain kaukainen muisto.
Kansainvälinen hiihtoliitto FIS uudisti pistejärjestelmänsä kaudeksi 2022–2023 niin, että se jakaa pisteitä 30 parhaan sijaan 50:lle.
Taiwanilainen Velicer sai kymmenen pistettä sijoittumalla Davosin väliaikalähdössä sijalle 41. Eroa kisan voittaneeseen Norjan Astrid Slindiin kertyi 10 minuuttia ja 42,7 sekuntia.
Kilpailussa oli mukana 42 urheilijaa, joista taiwanilaisen taakse jäi kazakstanilainen Nadezhda Stepashkina. Stepashkinan ero Slindiin kasvoi 10.59:ään.
FIS:n pisteuudistuksen jälkeen 26-vuotias Stepashkina on kiertänyt kisoja ahkerasti ja kartuttanut tiliään jo 147 pisteellä.
Sunnuntaina Davosissa taiwanilaiselle ja kazakstanilaiselle pisteisiin riitti, että he hiihtivät maaliin. Vanhassa systeemissä Velicerillä ja Stepashkinalla olisi ollut matkaa 30:n joukkoon viisi minuuttia.
Ongelma etenkin naisten sarjassa
Davosin kisa ei valitettavasti ole poikkeus. Nykyisen pistemallin aikakaudella miesten maailmancupin kisoissa on ollut keskiarvolla yli 70 osallistujaa.
Naisissa tilanne on täysin toinen. Avauskaudella kisoissa oli keskiarvolla 49 osallistujaa, kun taas viime sesongilla määrä kipusi nippanappa yli 50:n.
Tämän kauden avauksessa Rukalla naisten kisoissa osallistujien keskiarvo oli yli 60. Tosin heti seuraavana viikonloppuna Lillehammerin yhdistelmäkisassa mukana oli enää 50 hiihtäjää. Heistä kazakstanilainen Kamila Yelgazinova ja eteläkorealainen Dasom Han saivat pisteitä, vaikka kaksikko liputettiin ulos radalta kärjen ajettua heidät kierroksella kiinni.
Silmänkääntötemppu
Kun FIS muutti pistejärjestelmäänsä, kattojärjestö perusteli päätöstään pienempien maiden edulla. FIS:n mukaan pisteiden saaminen edesauttaa pieniä suksilajien maita pääsemään paremmin osaksi huippuhiihtoa.
Todellisuudessa kyse on silmänkääntötempusta, jonka juuret juontavat Kansainväliseen olympiakomiteaan KOK:hon.
Olympiapomot haluavat, että sen kisoissa mukana olevat lajit tavoittaisivat ihmisiä mahdollisimman monesta maasta. Tavoite ei ole huono, mutta tekotapa ontuu pahemman kerran.
Maastohiihdon maailmancupin pistejärjestelmän muutoksen ainoat voittajat ovat FIS:n johtohenkilöt, jotka voivat esittää KOK:n virkaveljilleen aiempaa pidemmän listan pisteille päässeistä kansallisuuksista. Tekotavasta viis.
Maastohiihdon pistesysteemi näyttäytyy irvokkaana etenkin naisten kisoissa. On lajin halventamista, että jos arvokisat jätetään pois laskuista, hiihdon kärkituotteessa pistetilin kartuttamiseen riittää pelkkä maaliin pääseminen tai yhteislähtömuotoisissa kisoissa kierroksella kiinni ajetuksi tuleminen.
Samanaikaisesti FIS:n markkina-arvoltaan arvokkaimmissa lajeissa eli alppihiihdossa ja mäkihypyssä pisteitä jaetaan yhä 30 parhaalle. Samaan maastohiihto palaa ensi kaudella, jos hiihtopäättäjillä riittää selkärankaa.