Jäänmurtokausi alkaa merialueilla – ensimmäiset rajoitukset voimaan kuukautta myöhemmin kuin viime talvena

Arctian Kontio saapuu viikonlopuksi varmistamaan liikennettä Perämerellä. Tornion väylällä tarvittiin jo viime yönä Väyläviraston sopimushinaajan apua.

Jäänmurtaja Kontio merellä aukaisemassa väylää.
Arkistokuvassa jäänmurtaja Kontio on merellä avaamassa väylää. Kuva: Topias Lehtonen/Arctia

Lauhan alkutalven johdosta jäänmurtokausi alkaa kuukautta myöhemmin kuin viime vuonna, jolloin talvi alkoi varhain. Väylävirasto on asettanut kauden ensimmäiset avustusrajoitukset Perämeren satamiin, ja myös ensimmäinen jäänmurtaja, Arctian Kontio, saapuu Perämerelle viikonlopuksi.

Jo nyt liikenteen apuna ovat sopimushinaajat, ja avustaminen oli jo tarpeen tiistain vastaisena yönä Tornion väylällä.

Väyläviraston mukaan jääpeite on toistaiseksi ohutta, ja sään ennustettavuus on heikko. Jos pakkanen jatkuu, jääpeite kasvaa paksuutta. Jos tuuli kääntyy etelään, väylille voi muodostua sohjovyö.

– Kumpikin skenaario aiheuttaa kauppa-aluksille kiinnijäämisen riskin, kertoo merenkulun asiantuntija Tuomas Taivi Väylävirastosta.

Viime vuonna jäänmurtokausi alkoi Perämerellä poikkeuksellisen aikaisin jo ennen marraskuun loppua ja kesti lähes 200 päivää.

Rajoitukset kuuteen satamaan lauantaina

Väylävirasto on asettanut avustusrajoitukset Tornion, Kemin, Oulun, Kokkolan, Pietarsaaren ja Vaasan satamiin. Jäänmurtoavustusta rajoitetaan siis aluksiin, jotka ovat minimissään suomalais-ruotsalaisessa jääluokassa II ja kantavuudeltaan vähintään 2 000 tonnia. Rajoitus tulee voimaan lauantaina 21. joulukuuta.

Väyläviraston käytössä on hinaajien lisäksi merellä Arctian yhdeksän jäänmurtajaa sekä Alfons Håkansin Zeus of Finland. Väyläviraston palvelulupauksen mukaan jäänmurtajien apua saa keskimäärin neljän tunnin sisällä.

Suomen tavarakuljetuksista 95 prosenttia kulkee meritse, joten ympärivuotinen meriliikenne on välttämätöntä. Talvimerenkulun kustannukset ovat noin 70 miljoonaa euroa vuodessa, koska kaikki Suomen satamat jäätyvät normaalitalvina.

Suomi ja Ruotsi tekevät tiivistä yhteistyötä Pohjanlahdella, ja jäänmurtolaivastoa operoidaan tarveperusteisesti yhtenä laivastona.