Trondheimin MM-kisat ovat alkaneet norjalaisurheilijoiden näytöksellä. Avausviikonlopun jälkeen Norja johtaa mitalitaulukkoa suvereenisti.
Aloituksen perusteella on todennäköistä, että Norjan joukkue rikkoo tällä viikolla omissa nimissään olevan MM-kisojen mitaliennätyksen, 13 kultamitalia vuosien 2019 ja 2021 MM-kisoista.
Ennätysjahtia avittaa Trondheimissa lajien määrä, joka on kasvanut edellisistä kisoista jälleen yhdellä, 24:stä 25:een.
Kuten viime arvokisojen ja tämän kauden maailmancupin tulosten perusteella saattoi odottaa, kisaisännän dominointi on ollut vahvinta miesten maastohiihdossa.
– Norjan miehet voittavat kaikki matkat yhtä lukuun ottamatta, norjalainen liikuntafysiologian professori ja entinen kansallisen tason huippuhiihtäjä Öyvind Sandbakk arvioi Yle Urheilulle tammikuussa.
Kahden matkan jälkeen Sandbakkin ennustus on edelleen voimassa. Sandbakk nimesi Norjan miesten totaalisen dominoinnin suurimmaksi uhaksi Iivo Niskasen, joka sairastui Falunin maailmancupin jälkeen eikä pysty osallistumaan Trondheimin MM-kisoihin.
Sandbakk sanoi myös, että jokaisessa miesten henkilökohtaisessa kisassa palkintokorokkeella nähdään vähintään kaksi norjalaista.
Tämä arvio meni pieleen heti avauspäivänä, kun Italian Federico Pellegrino ja Suomen Lauri Vuorinen pystyivät murtamaan norjalaisrintaman Johannes Hösflot Kläbon voittamassa torstain sprintissä.
Tosin lauantain skiathlonissa marssijärjestys palasi normaaliksi: Norja otti Kläbon johdolla neloisvoiton.
Jos norjalaisten voittaminen on ollut viime vuosina jo muutenkin vaikeaa, Trondheimin erityislaatuiset olot lisäävät haastetta.
Norjan huippuunsa viritetty ja resursseiltaan ylivertainen hiihtokoneisto on tarjonnut viime vuosina kotilumillaan vastustajille kylmää kyytiä kerta toisensa jälkeen.
Kyykkäyksestä voittoon
Oheinen audioklippi on lähtemätön osa suomalaista hiihtohistoriaa. Kun Trondheim järjesti MM-hiihdot edellisen kerran vuonna 1997, kisat päättyivät Mika Myllylän suvereeniin maailmanmestaruuteen 50 kilometrillä.
Kisojen alku oli suomalaisittain kaukana loisteliaasta. Avauspäivänä hiihdetty miesten 30 kilometriä päättyi Suomen huoltojoukkueen kriisipalaveriin, kun Myllylä oli jäänyt parhaana suomalaisena kymmenenneksi.
Suomen huoltopäällikkönä toimineen Harri Aaltosen mukaan tulos oli niin lehdistön kuin huollon mittapuulla katastrofi.
– Sen jälkeen huoltoryhmä lähti testaamaan luistoa myöhään yöhön ja palasi töihin varhain aamulla. Unet jäivät pariin tuntiin, Aaltonen muisteli.
Työ tuotti tulosta. Loppukisoissa Suomen huolto pystyi tarjoamaan hiihtäjilleen voittavan kaluston.
Yksi kisojen suurimmista yllätyksistä oli Satu Salosen ankkuriosuus naisten viestissä. Salonen ohitti stadionille tuovassa laskussa Italian Manuela Di Centan ja kiri Suomen naiset MM-pronssille.
– Trondheimissa suksen kuviointien piti olla paljon pyöreämpiä, loivempia ja matalampia kuin muualla. Myös voitelussa piti lähteä liikkeelle kovemmalla alusvoitelulla ja laittaa pinnoitukset joko kelin mukaisella tai astetta kylmemmällä vaihtoehdolla.
Aivan erilainen lumi
Vaikka vuoden 1997 MM-kisat alkoivat suomalaisittain heikosti, Suomen huolto ei saapunut Trondheimiin kylmiltään.
Edellisvuonna käydyissä MM-esikisoissa huolto oli kerännyt purkkeihin lunta, jonka veden koostumus analysoitiin Suomessa.
– Natriumkloridin määrä oli Trondheimin lumessa satakertainen verrattuna Lahteen, Aaltonen sanoi.
Natriumkloridin eli yleiskielessä suolan korkea pitoisuus Trondheimissa selittyy ilmastolla ja tarkemmin valtamerellä.
MM-kisojen päänäyttämö, Granåsenin hiihtostadion sijaitsee alle kymmenen kilometrin päässä Atlantin rannikolta. Atlantin suolapitoisuus on monikymmenkertainen verrattuna Itämeren Suomenlahteen.
– Suolan hygroskooppiset ominaisuudet kuivattavat lumen pintaa ja muokkaavat tapaa, jolla lumi muuttuu vesikerrokseksi. Samalla lumen kiderakenne muuttuu, Aaltonen kertoi.
Nämä tekijät vaikuttavat myös maailmancupin kisoja vuosittain järjestäviin Osloon ja Drammeniin, jotka sijaitsevat Atlantin välittömässä läheisyydessä.
Hiihdon maailmancupin tutuista norjalaisista kisapaikoista vain Lillehammer sijaitsee sisämaassa samoin kuin cupin kisoja ajoittain järjestävä Beitostölen.
Jälkimmäisessä Kerttu Niskanen juhli 10 kilometrin väliaikalähdön (p) voittoa joulukuussa 2022. Hän on ollut Norjassa järjestetyissä maailmancupin kisoissa palkintokorokkeella myös kahdesti muulloin, vuosina 2017 ja 2014.
Viime vuosina Trondheimissa on kisattu maailmancupia vain kahtena viikonloppuna. Vuonna 2020 Iivo Niskanen oli 30 kilometrin takaa-ajon (p) osuusajoissa toiseksi nopein, mutta viime kauden MM-esikisoissa hän sijoittui paraatimatkallaan 10 kilometrin väliaikalähdössä (p) vasta 14:nneksi.
Fluorikiellon aikakaudella suksien toimivuudessa on ollut merkittäviä eroja joukkueiden välillä ja niiden sisällä.
Esimerkiksi edellä mainitussa Trondheimin 10 kilometrin kisassa Markus Vuorela teki elämänsä distanssituloksen ja löi Niskasen, jolle kisa taas oli huonoin perinteisen väliaikalähtö sitten vuoden 2016.
Vaikka 33-vuotias Niskanen on voittanut urallaan neljä arvokisakultaa ja saavuttanut kaikkiaan yhdeksän mitalia, hän on ollut vain kerran palkintokorokkeella Norjassa järjestetyissä maailmancupeissa. Niskanen oli toinen Holmenkollenin 50 kilometrillä vuonna 2017.
Kuten oheinen grafiikka kertoo, Norjan miehet ovat olleet huimassa vedossa vuonomaassa järjestetyissä maailmancupin kisoissa.
Maailmancupia muutenkin hallinneet Norjan miehet ovat menestyneet kotimaassaan paremmin kuin ulkomailla.
Tämänkaltaiset tulokset eivät olisi mahdollisia ilman Norjan suksihuollon onnistumista vahvalla prosentilla.
Nopeat sään vaihtelut
Trondheim tunnetaan myös paikkana, jossa sää voi vaihtua kymmenissä minuuteissa useaan otteeseen. MM-kisat hiihdetään keinolumesta tehdyllä ladulla, joka on koostumukseltaan pääosin samanlainen kuin muissa maissa.
Tilanne muuttuu, jos ladun päälle sataa Suomen oloista merkittävästi poikkeavaa luonnonlunta.
Professori Öyvind Sandbakk arvioi, että norjalaiset hyötyvät huomattavasti paikallistuntemuksesta eritoten silloin, kun keli vaihtelee äkillisesti.
– Monet Norjan maajoukkueen huoltoryhmästä ja tutkijoista ovat joko kotoisin Trondheimista tai saaneet koulutuksensa Trondheimin yliopistossa NTNU:ssa. He ovat tehneet paljon paikallista tutkimustyötä ja tuntevat alueen kuin omat taskunsa, Sandbakk sanoi.
Tästä norjalaisjuhlat alkoivat. Kläbo dominoi miesten sprinttiä torstaina.
Perjantaina Jarl Magnus Riiber ankkuroi Norjan yhdistetyn sekajoukkuekisan mestariksi.
Lauantaina Kläbo jatkoi voittokulkuaan skiathlonissa.
Hetkeä myöhemmin oli Riiberin vuoro juhlia Granåsenin stadionilla miesten yhdistetyn ensimmäistä henkilökohtaista kultaa.
Sunnuntaina Gyda Westvold Hansenilla oli aikaa nautiskella naisten yhdistetyn loppusuoralla.
Kaikkea Norja ei ole kuitenkaan voittanut. Tässä Ruotsin Ebba Andersson (oik.) kukistaa sunnuntaina kotiyleisönsä edessä hiihtäneen Therese Johaugin (vas.) niukimmalla mahdollisella erolla. Voittaja paljastui vasta maalikameran kuvasta.
Myös torstaina naisten sprintin voittoa juhli ruotsalainen, kun Jonna Sundling piti kiinni naisten sprintin valtaistuimestaan.
Sandbakkin mainitsemalla tutkimustyöllä on Norjassa pitkät perinteet. Ne juontavat vuoteen 1990, jolloin Norjan huippu-urheiluyksikkö Olympiatoppen perustettiin.
Sandbakkin mukaan tuolloin sai alkunsa edelleen jatkuva tutkimusyhteistyö, johon kuuluvat Norjan hiihtoliitto, ampumahiihtoliitto, Olympiatoppen ja kymmenkunta tutkimuslaitosta, joista yksi on NTNU.
– Lillehammerin talviolympialaiset 1994 olivat alkusysäys yhteistyölle, joka jatkuu edelleen. Ihmettelen, jos norjalaiset eivät saa tästä etua.
– Mitä enemmän keli vaihtelee, sitä enemmän se hyödyttää norjalaisia, Sandbakk sanoi.
Suomessa on tehty myös pitkäjänteistä voiteisiin ja kuviointeihin liittyvää tutkimustyötä, josta nykyisin vastaavat Vuokatin ja Kihun yksiköt. Mittakaava on kuitenkin norjalaiskollegoja moninkertaisesti pienempi.
Fluorikiellon MM-debyytti
Trondheimin MM-kisat ovat kaluston osalta erityiset myös siksi, että kyseessä ovat ensimmäiset aikuisten arvokisat fluorikiellon aikakaudella.
Fluorivoiteet ovat parhaita hylkimään likaa ja vettä, minkä johdosta suksen luisto säilyttää tehokkuutensa ei-fluorillista suksea pidempään.
Juuri Trondheimin äkillisesti muuttuvissa ja kosteissa oloissa fluorivoiteet olisivat otollisimpia tasoittamaan joukkueiden välisiä eroja.
MM-kisojen ensimmäisellä viikolla nähtiin vesikeliä ja pääosin noin viiden plusasteen lämpötiloja. Vaikka sää oli kaukana talvisesta, Trondheimissa on nähty maaliskuussa pahempaakin.
– Kun olimme Trondheimissa tekemässä testejä tasan vuosi ennen kisojen alkua, lämpötila nousi korkeimmillaan 15:een. Se oli talvikeliksi todella karu, Suomen huollon projektipäällikkö Teemu Lemmettylä kertoi tammikuussa.
Nyt käynnissä olevissa MM-kisoissa Heikki Tonterin johtaman Suomen huollon tulokset ovat vaihdelleet. Muistissa ovat kuitenkin Lauri Vuorisen huippusukset, joilla joukkueen mitalitili aukesi heti avauspäivänä.
Tiistaille tarjolla yllätyskeli
Tiistaina Trondheimissa kisataan miesten ja naisten 10 kilometrin väliaikalähdöt perinteisellä hiihtotavalla. Tonteri povasi Yle Urheilulle, että päivästä voi tulla yllätysrikas.
– Siellä on lämpötila plus yks, plus kaks. Sadetta tulee, mutta sitä, onko se vettä, lunta, räntää, ei tiedetä. Kaikkiin pitää varautua. Se on uhka, se on mahdollisuus.