Joku saattaa laittaa päälleen vanhan vaatteesi – tältä näytti, kun opiskelijat pukeutuivat poisto­tekstiileihin

Vaatealan ympäristö­haasteet heijastuvat myös alan opintoihin. Tulevat vaate­suunnittelijat haluavat parantaa tilannetta.

Opiskelijat kertovat, mitä he ajattelevat vaatealan tilanteesta. Video: Marianne Mattila / Yle

Oppilaitokset haluavat innostaa vaatealan opiskelijoita hyödyntämään poistotekstiilejä. Esimerkiksi tulevien vaatesuunnittelijoiden on pystyttävä pienentämään vaateteollisuuden jätekuormaa tulevassa työssään.

Kuopiolaisen Savonia-ammattikorkeakoulun vaatesuunnittelun opiskelijat tekivät uudet asut pelkästään poistotekstiileistä.

Kyseessä oli niin sanottu upcycling-projekti. Termillä tarkoitetaan käytöstä poistettujen tekstiilien muuntamista uusiksi tuotteiksi. Upcycling eli uusiojalostus on yksi tapa toteuttaa vaatealan vastuullisuutta.

Opiskelijat uskovat, että kierrätetyt materiaalit ovat normaali osa vaatteiden valmistusta tulevaisuudessa. Vaatesuunnittelijana Inka Anjala aikoo kierrättää tekstiilejä mahdollisimman paljon.

Anjala toivoo kuitenkin, että vaatealan muutoksen eteen vastuuta ottaisivat myös isommat tahot. Esimerkiksi hän nostaa Ranskan, missä suunnitellaan lakia, joka rajoittaisi ultrapikamuodin myyntiä ja markkinointia.

Parhaillaan myös EU:ssa valmistellaan vaatteiden ekosuunnittelukriteereitä. Yksi tavoitteista on poistaa markkinoilta heikkolaatuiset tuotteet. Vaatteille asetetaan myös kestävyyttä, korjattavuutta ja kierrätystä koskevia vaatimuksia.

Suomessa valtakunnallinen poistotekstiilien keräys alkoi vuoden 2023 alussa. Keräystä hoitavat kunnalliset jäteyhtiöt.

Vaatealalla on menossa monta muutosta samaan aikaan

Opiskelija Elsa Jalasaho toivoo, että kuluttajat panostaisivat laadukkaisiin vaatteisiin ja niitä myös korjattaisiin. Tilanne on kuitenkin monitahoinen.

Kotimaisten vaatevalmistajien tilanne on heikentynyt tiukan taloustilanteen myötä. Useat yritykset ovat lopettaneet toimintansa. Viimeisimpänä lopettamisesta kertoi muotiyhtiö Samuji.

Moni suomalainen käyttääkin vaatteisiin aiempaa vähemmän rahaa ja ostaa ne marketista.

Samaan aikaan suomalaiset ostavat kuitenkin aktiivisesti myös kierrätettyjä vaatteita.

Jalasaho ajattelee, että kulutuksen muutos tapahtuu, kun vaatteiden vastuullisuutta pidetään paljon esillä.

– Muutoksen jälkeen mietimme, mitä vaatteita ostamme ja arvostamme ja korjaamme niitä.

Opiskelija seisoo mallinuken vieressä.
Elsa Jalasaho uskoo, että poistotekstiilistä tehdyn vaatteen hinta on suurin piirtein sama kuin uusista materiaaleista tehdyn. Hintaan vaikuttaa työn suuri määrä. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Suurin huoli: vaatteen valmistus kuluttaa ympäristöä

Roope Könönen haluaa palauttaa suunnittelemallaan asullaan materiaalien arvon. Könösen mielestä nopean kulutuksen kulttuuri on vähentänyt vaatteiden arvostusta. Ihmisiltä on unohtunut, että vaatteet eivät ole vain kertakäyttöisiä tuotteita.

– Niiden takana on valtava määrä resursseja: vettä, energiaa ja työvoimaa.

Opiskelija seisoo kahden mallinuken välissä.
Roope Könönen haluaa haluaa, että hänen suunnittelemansa vaatteet ovat tasapainossa ympäristön ja eettisten arvojen kanssa. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Venla Vihersalo kertoo, että nykyinen vaatealan tilanne luo paljon epävarmuutta omaan tulevaisuuteen ja työllistymiseen. Vihersalo näkee, että poistotekstiileissä on valtavasti potentiaalia.

– Se on myös osa-alue, joka kiinnostaa minua todella paljon, Vihersalo kertoo.

Vihersalo uskoo, ettei pikamuodista päästä eroon nopeasti. Muutos saattaa tapahtua myös tilanteessa, jossa on pakko siirtyä vastuulliseen kuluttamiseen.

Opiskelija seisoo kahden mallinuken välissä.
Venla Vihersalolle koulun poistotekstiili-projekti oli oikeastaan tuttua tekemistä, koska hän aloitti ompelun lapsena muokkaamalla omia vaatteitaan. Kuva: Marianne Mattila / Yle