Teemu Selänne pystyi peräkkäisiin sadan pisteen kausiin kertaalleen, vuosina 1995–1997. Jari Kurri pelasi 1980-luvun alusta peräti viisi peräkkäistä sadan tehopisteen sesonkia.
On uskomatonta, että Coloradon Mikko Rantanen on pelaamassa jo kolmatta peräkkäistä sadan pinnan kautta. Nousiaisten mies on hakkaamassa tauluun nykytahdilla noin 115 tehopistettä, mikä olisi laitahyökkääjän uusi oma ennätys.
Kurrin viisi peräkkäistä satasen kautta on Rantaselle täyttä realismia, mikä tuntuu absurdilta.
Kun huomioon otetaan aika, jossa elämme sosiaalisen median kanavoineen kaikkineen, Rantasen dominointi tuntuu menevän läpi yllättävän vähällä huomiolla.
Kurrin vuosina tiiviiseen seurantaan ei ollut mahdollisuuksia, mutta Selänteen sensaatiomainen tulokaskausi 1990-luvun alussa oli ilmiö itsessään. Siitäkin huolimatta, että reaaliajan seuranta rajoittui lähinnä teksti-tv:n legendaariseen sivuun 235.
Nyt NHL-kermaa on tarjolla päivittäin siihen malliin, että ajoittain Rantasen loisto tuntuu jäävän vähemmälle huomiolle ja hukkuvan päättymättömään NHL:n uutistulvaan.
Olemmeko jo turtuneet supertähtitason dominointiin?
TikTok-aikakauden kansa tuntuu janoavan jatkuvasti uutta tarinaa ja draamaa. Erilaiset käänteet ja tapahtumat Patrik Laineen tai Jesse Puljujärven arjessa – myös kaukalon ulkopuolella – kiinnostavat peruskuluttajaa enemmän kuin kylmän kliiniseksi kehittynyt Mikko Rantasen jokailtainen pelillinen loisto maailman kovimmassa jääkiekkosarjassa.
Rantanen pelasi juuri kuukauden (7.12.–7.1.) jäämättä yhdessäkään ottelussa ilman tehopisteitä. Neljäntoista ottelun pisteputki NHL-kaukaloissa on sanalla sanoen huima suoritus.
Yhdeksän maalia, mukaan lukien hattutemppu, 23 tehopistettä sekä tehotilaston saldo +10 kertovat kaiken Rantasen nykytasosta – puhumme maailman parhaasta laitahyökkääjästä. Ainakin lähellä ollaan.
Toki Rantasen loisto huomioidaan, mutta enemmän otsikkotasolla.
Kansan syviä rivejä puhuttaa enemmän se, kun Patrik Laine palaa Montrealin kanssa Columbukseen ja haukkuu entisen työnantajansa lyttyyn. Eikä tässäkään mitään väärää ole. Hyvät tarinat ja draama kuuluvat oleellisena osana NHL:n viihdeteollisuuteen. Nämä tarinat puhuttelevat ja siksi niistä kirjoitetaan.
On kuitenkin ajoittain hyvä muistuttaa, missä Mikko Rantanen juuri nyt menee.
Tehopisteet ovat näkyvin osa loistoa, mutta vain osa sitä. Uskomattominta on lähes satakiloisen voimahyökkääjän urheilullinen taso ja kestävyys.
Esimerkiksi aikaisin torstaiaamuna Chicagossa Rantanen pelasi hyökkääjälle käsittämättömät 27 minuuttia. Neljän edellisottelun matalin jääaikakirjaus oli 24 minuuttia.
Rantanen osaa toki pelata isollakin kuormalla fiksusti. Kokenut ja älykäs pelaaja ymmärtää, ettei kaikkiin arpajaisiin tarvitse osallistua.
Silti on uskomatonta, että Rantanen on ollut kolmen edelliskauden aikana sivussa vain kahdesta ottelusta. Siis voimahyökkääjä, joka viihtyy maalintaus- ja kulmaväännöissä. Hyökkääjä, jota on taklattu kolmen vuoden aikana 328 kertaa, 16:nneksi eniten kaikista hyökkääjistä.
Rantasella ei ole heikkouksia. Fysiikkatasot on valettu betoniin, taitotaso, pelinymmärrys sekä tekniset taidot ovat maailmanluokkaa. Maaleja ja pisteitä tulee, mutta samaan aikaan tämä on taklannut kolmen vuoden aikana Colorado-hyökkääjistä neljänneksi eniten ja riistänyt kiekkoja toiseksi eniten.
Viiden edelliskauden tehotilaston lukema on plussalla 109 maalia.
Uuden ajan huomiotaloudessa Rantasen kohtalo on, uskomatonta kyllä, silti olla kakkoskorissa. Pohjois-Amerikan päässä se tarkoittaa jäämistä omien joukkuekaverien Nathan MacKinnonin ja Cale Makarin varjoon. Suomessa voimakkaimmin resonoivat NHL-nimet ovat Jesse Puljujärvi ja Patrik Laine.
On siinä ironiaa kerrakseen, kun miettii, missä jamassa viimeksi mainittujen NHL-urat ovat viime vuosina olleet. Rantanen on 2020-luvun viidenneksi paras maalintekijä NHL:ssä. Stanley Cupin voittaja ja kiistaton supertähti.
Ja jos vielä hetkeksi palaamme turkulaisen urheilullisuuteen: tällä vuosikymmenellä hyökkääjistä vain Leon Draisaitl ja Connor McDavid ovat pelanneet NHL:ssä Rantasta enemmän.
ATK-aikakaudella sekaan mahtuvat kaikenlaiset tarinat, mutta Rantasen parhaiden vuosien ohi ei kannata nukkua. 28-vuotiaalla TPS-kasvatilla on vielä useita parhaita vuosia jäljellä.
Routa koittaa vielä suomalaiselle NHL-jääkiekolle, joten nyt kannattaa nauttia. Meitä hemmotellaan Barkoveilla, Rantasilla, Ahoilla ja Heiskasilla, mutta aika ei odota ketään.
Rantasta on mahdollisuus katsella taas tulevana yönä. Se on jopa pienen univelan arvoista. Edelleen.
Korjattu 29.1. klo 19.45. Todellisuudessa Teemu Selänne ylsi urallaan peräkkäisiin sadan pisteen kausiin ja niitä oli yhteensä neljä. Aiemmin jutussa väitettiin, ettei Selänne yltänyt peräkkäisiin sadan pisteen kausiin, ja lisäksi kuvatekstissä väitettiin, että Selänteellä oli kolme sadan pisteen kautta.