Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ei sulje pois EU:n yhteistä velkaa puolustushankintojen rahoittamisessa. Asia tuli ilmi Ylen Ykkösaamun haastattelussa lauantai-aamuna.
Kyse on pääministerin henkilökohtaisesta kannanotosta, eikä asiasta ole hallituksen yhteistä linjausta.
– En sulje pois sitä, että me voisimme käyttää yhteistä eurooppalaista rahoitusta, myös velkarahoitusta nimenomaan puolustuksen vahvistamiseen sillä edellytyksellä, että raha käytetään siellä missä Eurooppaa puolustetaan.
Orpon mukaan Eurooppaa ei puolusteta Länsi- tai Etelä-Euroopassa, vaan esimerkiksi Suomessa, Baltiassa, Puolassa ja muualla Itä-Euroopassa.
– Summat ovat niin suuria, että emme siihen yksin kykene, Orpo sanoi haastattelussa.
Orpon mukaan hallitus hakee EU:ssa tukea näkemykselle, joka toisi väljyyttä alijäämätavoitteeseen puolustusmenojen osalta. Hallitus ajaa linjausta, jonka mukaan puolustusmenoja ei laskettaisi osaksi EU:n jäsenmaiden alijäämätavoitetta.
EU:n finanssipoliittisten sääntöjen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä saa olla korkeintaan kolme prosenttia ja velkasuhde 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Hallituskumppani suhtautuu ehdotukseen kriittisesti
Kokoomuksen hallituskumppani perussuomalaiset suhtautuu pääministerin esittämään ajatukseen hyvin kriittisesti. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä ei usko, että EU-maat pääsevät sopuun Orpon kuvailemasta paketista.
– Ei ole olemassa mitään konkreettista ehdotusta, mikä tällainen paketti voisi olla. Koen epäuskottavana sen, että EU-paketti voisi olla sellainen, jossa Suomi saisi enemmän kuin maksaisi.
Mikäli tällainen paketti saataisiin kasaan, niin Mäkelän mukaan pitäisi kysyä, millaisia ehtoja siihen on liitetty. Hänen mukaansa ei voi olla niin, että yhteisvelan takia Suomi joutuisi ostamaan eurooppalaisilta asevalmistajilta aseita.
– Aseiden, joita hankitaan, täytyy olla parhaita, Mäkelä sanoo.
Mäkelä sanoo, että Orpon hallitusohjelmassa suhtaudutaan nihkeästi EU-maiden yhteisvelkaan. Ohjelmassa sanotaan, ettei Suomi hyväksy elpymisvälineen kaltaisia järjestelyitä uudelleen. EU otti välinettä varten lainaa markkinoilta.
Orpo rauhoitteli keskustelua
Pääministeri Orpo (kok.) rauhoitteli Yhdysvaltojen tulevan presidentti Donald Trumpin puheista syntynyttä keskustelua. Trump on muun muassa puhunut Grönlannin liittämisestä Yhdysvaltoihin, eikä hän ole sulkenut sotilaallista voimankäyttöä pois keinovalikoimasta.
– Pitää muistaa Donald Trumpilla on omanlainen tapa puhua. Hän puhuu suoraan, täräyttelee asioita. Ja pitää erottaa, mitä hän puhuu ja mitä lopulta tehdään.
Orpon mukaan puheista kuitenkin voi etsiä Trumpin agendaa.
– Jos miettii näitä asioita eli Grönlantia, Panamaa ja Kanadaa. Taustalta voi löytää Trumpin agendan. Hän haluaa vahvistaa Yhdysvaltojen asemaa sekä kaupassa että turvallisuudessa.
Grönlanti on Orpon mukaan kriittinen alue arktisella alueella, ja Panaman kanavan kautta puolestaan kulkee 40 prosenttia Yhdysvaltojen konttiliikenteestä. Kanava on suurelta osin aasialaisomistuksessa.
Trump on puhunut myös Panaman kanavan haltuun ottamisesta. Kanadaa hän on uhkaillut korkeilla tulleilla.
– En usko yhtään aseelliseen toimintaan esimerkiksi Grönlannin osalta.
Orpo ei myöskään usko, että Grönlanti siirtyy tavalla tai toisella Yhdysvaltojen haltuun seuraavalla vaalikaudella.
Trumpin puheet ovat nostaneet huolen puolustusliitto Naton toimintakyvystä. Yhdysvallat ja Tanska ovat molemmat Naton perustajäseniä, eikä liittolaismailla ole ollut tapana uhkailla toisiaan.
Trump haluaa tavata Putinin
Donald Trump on ilmoittanut, että hän haluaa tavata Venäjän presidentin Vladimir Putinin valtakautensa alussa. Media on olettanut, että Trump keskustelee Putinin kanssa Ukrainan sodasta.
Petteri Orpon mukaan on jo pitkään puhuttu siitä, että rauhanneuvottelut eivät lähde Ukrainassa liikkeelle ennen kuin valta vaihtuu Yhdysvalloissa.
– Tässä tarvitaan heidän tapaamisensa. Ennemmin tai myöhemmin se tulee joka tapauksessa. Meidän viestimme Trumpille on ollut pitkään se, että Ukrainasta ei voi puhua ilman Ukrainaa eikä Ukrainan yli.
Sama koskee Orpon mukaan myös Eurooppaa. Ukrainan tilanteella on suuri turvallisuuspoliittinen vaikutus myös Eurooppaan.
Orpon mukaan on uutta, että Trump Yhdysvaltojen presidenttinä lähtee haastamaan monenkeskistä maailmanjärjestystä. Suomen pitää hänen mukaansa oppia luovimaan uudessa tilanteessa, ja keskeistä on vaikuttaminen EU:n kautta.
Orpo: Eagle S -alus on osa Venäjän varjolaivastoa
Suomalaisten joulunvietto keskeytyi joulupäivänä uutisella, jonka mukaan Suomen ja Viron välinen Estlink 2-sähkökaapeli vaurioitui.
Teosta epäillään Cookinsaarten lipun alla kulkevaa Eagle S -alusta. Orpon mukaan on todennäköistä, että alus on ollut osallisena kaapelirikkoihin.
– Meillä on tällä hetkellä alus kiinni ja sitä päästään poliisin toimesta tutkimaan. Poliisi tekee työnsä, eikä kannata rynnätä johtopäätöksiin.
Pääministeri haluaa odottaa viranomaisten tutkintaa, ennen kuin hän ottaa kantaa laivan miehistön syyllisyyteen ja Venäjän osallisuuteen siihen, mitä tapahtui.
Orpon mukaan on kuitenkin selvää, että alus on osa Venäjän varjolaivastoa. Varjolaivaston avulla Venäjä kiertää öljyn myyntiin kohdistuvia pakotteita.
– Tämä varjolaivasto aiheuttaa uhkan turvallisuudella ja ympäristölle. Ja siihen on päästävä kiinni ja tämä on saatava kuriin.
Pävitetty 11.1.2025 kello 15.49: Juttuun lisätty perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jani Mäkelän kommentit päämiministerin ehdotuksesta.