Kalifornian valtavien maastopalojen alue on kasvanut jo yli puolta Helsinkiä vastaavan alueen kokoiseksi. Paloalueet ovat yhteensä 133,5 neliökilometriä. Helsinki on pinta-alaltaan 217 neliökilometriä.
Videolta näkee, miltä tuhot näyttävät avaruudesta käsin:
Taustasyyt paloille ovat asiantuntijoiden mukaan selvä. Osavaltiossa koettiin 2000-luvun alussa poikkeuksellisen pitkään kestänyt kuiva kausi.
Vuosina 2022–2023 Kaliforniassa taas satoi poikkeuksellisen paljon. Kuivettuneet pensaikot ja metsät puhkesivat valtavaan kasvuun.
Kesä ja syksy 2024 olivat jälleen erittäin kuivia. Los Angelesin alueella on satanut vain murto-osa keskivertovuosien sateista. Hurjasti paisunut kasvillisuus on jälleen rutikuivaa.
Tämä vaihtelu on kasvamassa ja aiheuttaa yhä pahempia maastopaloja, kertoo Nature-lehdessä torstaina julkaistu tutkimus.
Kuvaparit näyttävät maastopalon tuhovoiman. Täältä näet, missä ja millaista oli ennen ja millaista on nyt:
Sateisuuteen valtavia eroja
Kalifornian ilmasto jakautuu selkeästi kesä- ja talvikauteen. Kesät ovat tyypillisesti kuivia, mutta talvikaudella sateita tulee. Ilmastonmuutos vähentää sademäärää ja tuntuu pidentävän kuivaa syksyä. Alueella on normaalisti juuri nyt sateisin aika, mutta palomiehiä auttavia sateita ei kuulu.
Ilmasto on myös lämmennyt, mikä lisää maaperän kuivumista.
Ilmaston lämpeneminen myös altistaa puut ja pensaat erilaisille taudeille. Ne tappavat kasveja, jolloin alueella on entistä enemmän kuivaa, herkästi palavaa materiaalia.
Arktisen jään vaikutus
Ilmastotutkijat ovat panneet merkille, miten muutokset toisella puolella maapalloa vaikuttavat myös Kalifornian oloihin.
Kun arktisten alueiden merijää lämpenemisen takia hupenee, merivesi lämpenee ja siitä haihtuu yhä enemmän kosteutta ilmakehään pohjoisnavan yläpuolelle. Se vaikuttaa maapallon pohjoisosaa kiertävään suihkuvirtaukseen niin, että Yhdysvaltain länsiosien yllä vaikuttava korkeapaineen alue vahvistuu.
Tämä taas merkitsee voimakkaampaa kuivuutta ja itätuulia Kaliforniaan.
Tämä kuva kertoo, mistä on kyse:
Arktisen merijään sulaminen on yksi niistä ilmastonmuutoksen niin sanotuista keikahduspisteistä, joilla ennustetaan olevan vaikutuksia koko maapallon ilmastoon. Ilmastotutkijat seuraavat parhaillaan, onko tällainen keikahdus nyt käynnissä Pohjois-Atlantilla, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hilppa Gregow.
Yhdysvalloissa yksi keikahduksista on nimenomaan boreaalisten metsien paloriskin merkittävä kasvu. Tämä koskee myös aluetta, missä nyt palaa, Gregow jatkaa.
Eteläisessä Kaliforniassa kohoavat vuoret ovat merkittävä tekijä palojen pahentumisessa. Vuoret saavat aikaan Santa Anan tuulina tunnetun ilmiön, jossa läntisiltä vuorenrinteiltä alas suuntautuvat tuulet voimistuvat raivokkaasti. Erittäin voimakas, lämmin ja kuiva ilmavirtaus levittää alkaneita maastopaloja tehokkaasti.
Kuva näyttää vuorten merkityksen:
Kaupunkien suojaus unohtunut
Gregow harmittelee Los Angelesin alueen kaupunkisuunnittelua. Herkästi palavan maaston ja asutuksen väliin ei ilmeisesti ole jätetty minkäänlaista suojakaistaa.
Kuvaparit näyttävät tuhoja kaupunkialueella:
Gregow koordinoi kansainvälistä hanketta, jossa etsitään keinoja maastopalojen leviämisen estämiseksi kaupunkialueille. Keinoja voivat suojavyöhykkeiden lisäksi olla esimerkiksi vähemmän paloherkkien kasvien käyttö asutusalueiden reunoilla samoin kuin kosteikkoalueet.
Hän muistuttaa, että valtaosa maastopaloista on ihmisen sytyttämiä, ei esimerkiksi salamaniskuista syttyneitä. Sammutuskalustoa ja osaavaa sammutushenkilöstöä tulisi olla tarpeeksi käytettävissä.