Suomalainen tekniikan tohtori tuntee Kalifornian ongelman: Tulipaloihin voi varautua, mutta kaikkea ei pysty ennakoimaan

Asuessaan Yhdysvalloissa paloturvallisuusasiantuntija Mikko Salminen joutui itsekin lähtemään kotoaan maastopalojen vuoksi.

Kalifornian maastopaloissa on kuollut ainakin kymmenen ihmistä ja noin kaksisataatuhatta on evakuoitu.

Tamperelainen paloturvallisuusasiantuntija Mikko Salminen on viime päivinä seurannut tarkasti uutisia Los Angelesissa riehuvista maastopaloista.

– Kyllähän se herättää muistoja. Järkyttävää, että palot ovat levinneet näin pahasti kaupunkialueelle, Salminen sanoo.

Salminen asui vuosikymmenen taitteessa San Franciscon kupeessa ja joutui perheineen lähtemään maastopalojen takia hetkeksi evakkoon.

– Ilmanlaatu meni niin huonoksi, että lasten oli vaikea olla pihalla. Silloin päätimme vaihtaa osavaltiota, Salminen muistelee.

Salminen työskenteli Kaliforniassa paikallisen yrityksen paloturvallisuusasiantuntijana.

Kaliforniassa paloturvallisuus on tärkeä osa rakentamista ja kaavoitusta, sanoo Suomessa tekniikan tohtoriksi rakenteiden palonkestävyydestä väitellyt Salminen.

Yksi keino pienentää riskejä on rakennusten ympärille jätettävä niin kutsuttu puskurivyöhyke.

Tällä alueella ei saa olla helposti syttyviä materiaaleja, sillä sen tehtävä on suojata taloa palon leviämiseltä ja toimia turvallisena vyöhykkeenä sammuttajille.

Omakotitalo roihuvien liekkien vallassa. Etualalla palanut henkilöauto. Taivas on sumea ja oranssin hohtoinen.
Los Angelesissa on koettu kaupungin historian pahimmat maastopalot. Kuva: Josh Edelson / AFP

Puun suosio kasvanut rakentamisessa

Salmisen mukaan Yhdysvalloissa rakennusmateriaaleja ja niiden käyttöä etenkin julkisivuissa säädellään tarkasti.

– Kaliforniassa puun suosio rakennusmateriaalina on ollut viime aikoina nousussa, mutta se usein verhoillaan esimerkiksi kipsilevyillä.

Puu on palava rakennusmateriaali toisin kuin betoni tai teräs, mutta Salminen huomauttaa, että materiaali on vain yksi paloturvallisuuteen vaikuttava tekijä.

– Talojen sisällä on myös paljon palavaa materiaalia riippumatta siitä, mistä talot on rakennettu. Ongelma on siinä, että palot pääsevät leviämään esimerkiksi ikkunoiden tai katon kautta, Salminen kertoo.

Mikko Salminen luonnonpuistossa.
Syyskuussa 2020 Mikko Salminen lähti perheensä kanssa Nevadaan pakoon huonoa ilmanlaatua. Kuva: Mikko Salmisen perhealbumi

Kaliforniassa viranomaiset ovat varoitelleet asukkaita tuulen kuljettamista palavista roskista, jotka saattavat levittää palon hyvinkin nopeasti uusille alueille.

Kun palava roska laskeutuu omakotitalon katolle, liukuu alas vesiränniin ja sytyttää sinne kertyneet kuivat lehdet, tulipalon vaara on ilmeinen.

Seinän palavat osat eivät roihahda heti liekkeihin, mutta jokainen minuutti pahentaa tilannetta.

Salminen on nykyisessä työssään Suomessa tutkinut paljon erilaisten materiaalien ja rakenteiden palonkestävyyttä.

Tietoa ominaisuuksista saadaan laboratoriossa tehdyistä polttokokeista.

– Toki palot leviävät niin monella tavalla, että niitä ei aina pysty täysin simuloimaan tai ennakoimaan, Salminen sanoo.

Helikopteri tekee sammuttaa metsäpaloa yöllä. Palo valaisi taivaan punaiseksi, ja savu nousi korkeuksiin.
Helikopteri sammutustöissä maastopalojen yllä Los Angelesissa 8. tammikuuta. Kuva: Allison Dinner / EPA

Suuret rakennukset suojatumpia

Los Angelesissa on palanut paljon etenkin asuinrakennuksia.

Salmisen mukaan koulujen ja toimistojen kaltaiset suuremmat rakennukset ovat Yhdysvalloissa yleensä hyvin suojattuja tulta vastaan.

Niissä on monesti automaattinen sprinklerijärjestelmä, joka aloittaa sammutuksen aikaisessa vaiheessa ja hälyttää paikalle palokunnan.

Mikään talon sisäinen sammutusjärjestelmä ei kuitenkaan riitä, jos tuli puskee sisään rakennukseen joka suunnalta.

– Lähtökohtaisesti palon hallinta on helpompaa, jos palo syttyy sisällä, Salminen sanoo.

Siinä missä rakennus on suljettu, hallittu ympäristö, johon voidaan rakentaa erilaisia järjestelmiä, suunnaton maastopalo on tämän vastakohta.

– Taloissa sprinklerijärjestelmät toimivat melkein aina. Laajassa maastopalossa taas voi olla ongelmia jo veden saannissa, Salminen pohtii.