Sään ääri-ilmiöt toivat pelastuslaitokselle kiireisen viime vuoden Etelä-Pohjanmaalla.
Pakkaset, helteet, kaatosateet ja ukkospuuskat tahdittivat kovimpia ruuhkapiikkejä.
Edellisen vuodenvaihteen (2023–2024) ankara pakkasjakso aiheutti runsaasti rakennuspaloja, isoja omaisuusvahinkoja ja pelastuslaitokselle lähtöjä. Tammikuussa pakkaset paukkuivat välillä jopa 30 asteessa.
Palot saivat alkunsa lämmitys- ja sähkölaitteista sekä talojen hormeista.
– Tammikuun hälytystehtävien piikki oli haasteellinen. Suuren hälytysmäärän lisäksi meillä oli paljon kalustorikkoontumisia. Myös miehistöä piti huoltaa ja vaihtaakin, kertoo pelastusjohtaja Harri Setälä.
Samaan aikaan alueella sattui myös iso automaattihälytysten piikki: tammikuussa 2024 automaattisia paloilmoituksia kertyi reilut sata, normaalivuonna saldo on noin viitisenkymmentä.
Toukokuussa taas helteet toivat runsaasti maastopaloja. Niitä seurasivat vielä rakennuspalot.
Rakennuspalojen määrä nousikin viime vuonna 14 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, maastopalojen määrä jopa 19 prosenttia.
Lisää: YleXPop-tapahtuma lopetettiin kesken turvallisuussyistä – ”Ihan karmea rajuilma nousi päälle”
Myös kesäkuun rankkasadetulvasta Seinäjoella aiheutui tehtäväpiikki. Lähtöjä koitui vielä lisää loppukesän tulvista, samoin syksyn myrskyistä.
Koko viime vuonna Etelä-Pohjanmaalla tapahtui 4 451 onnettomuutta, joihin pelastuslaitos hälytettiin. Määrä on kolmisen prosenttia edellisvuotta enemmän.
Kymmenen viime vuotta onnettomuuksien kokonaismäärä on pysynyt suurin piirtein samana.
Hyvä kehitys nähtiin liikenneonnettomuuksissa: niiden määrä väheni kahdeksan prosenttia. Suunta on ollut sama jo useamman vuoden. Myös vakavasti loukkaantuneiden määrä on laskusuunnassa.
– Autokanta on uudistunut ja autojen turvalaitteet ovat parantuneet, esimerkiksi luistonesto, arvioi pelastusjohtaja Setälä syitä.
Viime vuonna liikenneonnettomuuksia sattui Etelä-Pohjanmaalla 669, edeltävänä vuonna 728.