Satakunnassa ikääntyneiden määrä lisääntyy seuraavien vuosikymmenien aikana suhteellisesti enemmän kuin missään muualla maassa.
Satakunnan alueella pitää kuitenkin säästää tänä vuonna 19 miljoonaa euroa ikääntyneiden palveluista. Se on eniten kaikista hyvinvointialueista.
Tilanteesta kertoo Satakunnan hyvinvointialueen ikääntyneiden palvelujen toimialuejohtaja Jaana Männikkö.
Miten säästöjä nyt suunnitellaan?
– Tarkastelemalla palvelutarvetta. Pyrimme tehostamaan palveluja. Tavoitteena on lisätä tuottavuutta.
Mitä suomeksi tarkoittaa tuottavuus?
– Tuottavuus voi tarkoittaa jonkun näkökulmasta säästämistä, mutta olemme miettineet asiaa niin, että sijoitamme apua tai hoitoa tarvitsevat ihmiset oikeisiin paikkoihin oikeaan aikaan. Silloin sekä asiakkaan että hyvinvointialueen eurot kohdentuvat oikein. Myös digitaalisten palvelujen lisääminen tuo säästöjä. Hyvinvointiteknologia tarkoittaa muun mussa lääkeautomaatteja ja etäyhteyksiä ikääntyneisiin.
Onko kaikilla tarvitsevilla mahdollisuus ympärivuorokautiseen hoitoon?
– Henkilökohtainen mielipiteeni on, ettei tärkeintä ole sijoittaa mahdollisimman monia ihmisiä ympärivuorokautiseen palveluun. Parasta on, että on vaihtoehtoja: ympärivuorokautisen palveluasumisen rinnalle tarjoamme yhteisöllistä hoitoa tai kotihoitoa.
Mikä on omaisten rooli?
– Myös omaiset voivat mielellään olla mukana hoidossa. Heidän pitäisi pystyä keskustelemaan asioista hyvissä ajoin. Toisaalta pitää myös tunnistaa, mitä oma ikäihminen tarvitsee. Peräänkuulutan molemminpuolista vuorovaikutusta.
Paljonko vanhuspalveluihin on käytetty Satakunnassa rahaa vuosittain?
– Ikääntyneiden palvelujen budjetti oli 206 miljoonaa euroa vuonna 2023, viime vuonna 218 miljoonaa ja tämän vuoden arvio on 238 miljoonaa, koska vuoden alussa uutena toimintana meille siirtyi yleislääketieteen vuodeosastot. Se lisää summaa, vaikka palveluista pitää säästää.
Miten isolla prosentilla ikääntyneiden palveluista tänä vuonna leikataan?
– Prosenttilukua ei pysty antamaan, koska organisaatio on muuttumassa. Toimintaa pitää sopeuttaa ikääntyneiden toimialueen osalta tänä vuonna 19 miljoona euroa ja ensi vuonna 12 miljoonaa. Tehostamme etupainoitteisesti.
Miten on mahdollista säästää näin paljon ilman, että se vaikuttaa potilasturvallisuuteen?
– Sitä tarkkailemme koko ajan. Korostan, että kyseessä on säästötavoite. Jos tarvittavia palveluja ei pysty tarjoamaan näiden säästöjen avulla, täytyy rahaa siirtää esimerkiksi toisilta toimialoilta. Tarkasti emme tiedä, miten palvelut muuttuvat tai edes sitä, miten rahat jatkossa riittävät.
Mitä toiminnan suunnittelu vaatii parhaillaan?
– Nyt kartoitamme palvelutarvetta. Käytännössä arvioimme, millaista apua ikäihmiset tarvitsevat. Onko kaikki hoito tarkoituksenmukaista? Tarvitaanko useita kotikäyntejä? Riittääkö hoitajan lyhyt käynti? Voiko vanhus hyötyä digi- tai etäpalveluista? Työssä ovat apuna erilaiset mittaroinnit.
Mitä mittarointi tarkoittaa?
– Valtakunnallisella RAI-järjestelmällä (Resident Assessment Instrument) arvioidaan asiakkaiden toimintakykyä ja palvelutarpeita. Se tarkoittaa, että arvioidaan jokainen yksikköihimme hakeva vanhus, hänen kuntonsa ja hoidon tarpeensa.
Miksi nimenomaan Satakunnassa säästötarve on suurin koko maassa?
– Kokonaissäästötavoite koko hyvinvointialueelle on 131 miljoonaa euroa vuoden 2026 loppuun. Säästö on jyvitetty kaikille toimialoille. Tavoitteena meillä ikääntyneiden toimialalla on tänä vuonna sopeuttaa 19 miljoonaa euroa.
