Netistä löytyvät tiedot koulun käytännöistä olivat yksi syy siihen, että Isonkyrön koulukeskus valikoitui keväällä 2024 koulu-uhkauksen kohteeksi.
Isonkyrön koululle Etelä-Pohjanmaalla tekemästään koulu-uhkauksesta tuomion saanut Evita Kolmonen oli tekoa suunnitellessaan selvitellyt vaihtoehtoja ja päätynyt koulukeskukseen, joka oli ollut esillä uutisissa.
Isonkyrön koulukeskuksesta hän oli löytänyt paljon tietoja ja tiesi muun muassa, milloin koulussa on välitunti.
Tiedot on nyt poistettu netistä.
Kolmonen ajoi maaliskuussa 2024 koulukeskuksen pihaan mukanaan pistooli, patruunoita, veitsi sekä polttopullo. Hän kuitenkin perui päätöksensä iskeä kouluun ja kääntyi koulun pihalta takaisin Vaasaan.
Tiedot harkiten nettiin
Opetushallitus kehottaa kouluja jakamaan netissä harkiten tietoja arjen käytännöistä.
Vähäpätöiseltäkin vaikuttavat tiedot voivat olla turvallisuusriski.
– Lukujärjestykset, ruokatuntien aikataulut ja välituntikäytännöt voivat tuntua vähäpätöisiltä, mutta yhdistettyinä muihin tietoihin ne saattavat muodostua tärkeiksi, sanoo opetusneuvos, yksikön päällikkö Laura Francke Opetushallituksesta.
Francken mukaan opetuksen järjestäjän kannattaa miettiä, mitä tietoa suuri yleisö tai oppilaat ja huoltajat koulun sivuilta todella tarvitsevat.
– Yksityisyydensuoja ja turvallisuusnäkökohdat on hyvä huomioida. Riittäisikö nettisivulle pelkkä rehtorin tai koulusihteerin numero? Tarvitseeko siellä olla esimerkiksi yksittäisten opettajien numeroita.
Francken mukaan Opetushallituksessa ei ole tarkempaa tietoa siitä, ovatko kunnat laajemmin tarkistaneet ja poistaneet koulujen tietoja sivuiltaan.
Käytännöt ovat erilaisia
Opetushallitus lähetti kaikille kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjille viime huhtikuisen Viertolan kouluampumisen jälkeen, ja uudelleen syksyllä, muistutuksen siitä, miten tärkeää on jatkaa varautumista uhkatilanteisiin ja päivittää turvallisuuskäytännöt.
Opetushallitus tarjoaa kouluille muun muassa turvallisuusmateriaalia ja koulutusta.
Yksityiskohtaiset turvallisuusjärjestelyt, kuten toimintatavat akuutissa kriisitilanteessa, ovat salassa pidettäviä tietoja, Laura Francke sanoo.
Kunnat ovat kuitenkin päävastuussa.
Monet niistä ovat päätyneet pitämään koulujensa ja oppilaitostensa ulko-ovet turvallisuussyistä lukossa. Myös luokkien ovia pidetään koulutuntien aikana lukossa.
Lisäksi koulujen älypuhelinlukot ovat yleistyneet eli opiskelijat pääsevät kouluihin sisään vain kännykkänsä avulla.
Turvallisuustyö on jatkuvaa
Koulut ja päiväkodit ovat opetusneuvos Laura Francken mukaan Suomessa turvallisia.
Jo aiempien kouluampumistapausten jälkeen uhkatilanteisiin on varauduttu tekemällä paljon turvallisuustyötä, joka ei näy ulospäin. Sitä on yhä tarve jatkaa.
– Sinisilmäisiä meillä ei olla. Uhka on otettu todesta. Se voi tulla sekä sisältä- että ulkoapäin, sanoo Francke.
Hän muistuttaa, että psykologinen ja fyysinen turvallisuus on kaikille lapsille ja nuorille peruslähtökohta. Osa sitä on sekin, että kaikilla olisi kaveri ja kaikki tuntisivat kuuluvansa ryhmään.
– Myös siitä voi tulla turvallisuuskysymys, jos lapsi ei voi hyvin. Lasten ja nuorten hyvinvointi on keskeinen teema, johon meidän pitää yhdessä yrittää vaikuttaa, muistuttaa Francke.
