Viimeisen vuoden aikana useat bussiyhtiöt ovat lopettaneet tai laittaneet tauolle useita kaukoliikenteen bussivuoroja eri puolilla maata. Syynä on vuorojen kannattamattomuus.
Vielä joulukuussa Heinolasta Päijät-Hämeestä pääsi Helsinkiin kahdeksalla päivittäisellä suoralla bussivuorolla, nyt niitä menee enää kolme.
Sama kehitys on jatkunut pitkään koko maassa. Linja-autoliiton arvion mukaan vuosikymmenessä kaukoliikenteen bussivuorojen määrä on vähentynyt noin kolmanneksella.
Aallonpohja koettiin koronavuosina, mutta sen jälkeen tilanne on hieman korjaantunut. Linja-autoliiton toimitusjohtaja Mika Mäkilä sanoo, että suurimmat syyt vuorojen vähenemiseen ovat kustannusten nousu ja väestön ikääntyminen.
Tarkkoja lukuja reittien määrästä on liki mahdotonta saada. Bussiyhtiöt voivat lopettaa tai muuttaa markkinaehtoisesti toimivia vuoroja kahden kuukauden varoajalla.
– Ero kaupunkiseutujen välisessä liikenteessä ja maaseutumaisessa liikenteessä näyttää korostuvan. On alueita, joissa liikennemäärät kasvavat sen mukaisesti kuin kaupunki kasvaa ja kehittyy, sanoo Mäkilä.
Hän toteaa, että valitettavasti on myös alueita, joissa väki vähenee tai vanhenee. Tämän vuoksi bussivuoroja näillä alueilla todennäköisesti karsitaan tai lopetetaan tulevaisuudessa kokonaan.
Parisuhdeaika väheni
Heinolalainen Hanne Mattila on yksi monista, jotka kärsivät bussivuorojen vähenemisestä, koska hänellä ei ole omaa autoa. Hänen vanhemmalla lapsellaan on astma, joka vaatii ajoittain käyntejä Lahdessa keskussairaalassa.
Nopeita bussiyhteyksiä Lahteen on vähemmän, ja heidän on käytettävä hitaampaa paikallisliikennettä. Lääkärikäynti venyy tällöin niin pitkäksi, että Mattila joutuu ottamaan töistä palkatonta vapaata.
Mattilan miesystävä asuu pääkaupunkiseudulla. Bussivuorojen väheminen pidentää matka-aikaa reilulla puolella tunnilla. Hankalinta on sovittaa yhteen kahden työssäkäyvän aikatauluja. Hankalaksi muuttunut matkustaminen vähentää yhteistä aikaa.
– Yhden yön mittaiset vierailut ovat vähentyneet, Mattila harmittelee.
Professori: Valtion kannattaisi tukea liikennettä enemmän
Vähentyneiden bussivuorojen määrä on suuri. Tätä mieltä on Tampereen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernen professori Heikki Liimatainen. Yksi syy vuorojen vähentymiseen on, että koronan jälkeen liikennemääriä on vähentänyt hybridityö, eli etä- ja lähityön yhdistäminen.
Yksityisautoilu on yhä viitisen prosenttia vähäisempää kuin ennen koronaa. Myös joukkoliikenteessä matkustajamäärä on Liimataisen mukaan edelleen alhaisempi kuin ennen koronaa.
Hän arvioi liikennekulttuurin muuttuneen jopa pysyvästi.
Kansainvälisten sopimusten mukaisesti Suomen pitäisi vähentää liikenteen tuottamia päästöjä. Jos bussiliikenteen supistaminen jatkuu, tavoitteiden saavuttaminen voi olla vaikeaa.
Vuorojen tilapäinenkin vähentäminen voi johtaa entistä jyrkempään matkustajien määrän laskuun, kun he kokevat palvelun heikkenevän ja etsivät tilalle muita matkustusmuotoja. Tämä taas voi johtaa yhä useamman bussivuoron karsimiseen.
Liimataisen mukaan valtion kannattaisi tukea bussiliikennettä nykyistä avokätisemmin. Nyt valtio ostaa bussiliikennettä noin 30 miljoonalla eurolla vuosittain.
Liimataisesta summa on valtion kukkarossa pieni.
– Joukkoliikennepalveluiden parantaminen on paras tapa vähentää myös liikenneköyhyyttä. Eli sitä, että ihmisillä ei ole mahdollisuuksia toteuttaa liikkumistarpeitaan sen takia, että palveluita ei ole tai omalla autolla liikkuminen on liian kallista.
Samalla rahalla vähemmän liikennettä
Valtion rahoitus bussiliikenteelle on pysynyt vuosia samalla tasolla. Rahoitusta nostettiin vain koronan aikana, jolloin markkinaehtoinen liikenne oli vaikeuksissa, kun koronarajoitukset vähensivät matkustajamääriä.
Valtion ostoliikenteen rahallinen osuus pitkän matkan bussiliikenteestä on hieman alle kolmasosa. Julkisen rahan määrä on pysynyt ennallaan, mutta esimerkiksi vuosien 2020–2023 välillä bussiliikenteen kustannukset nousivat viidenneksen.
Samalla rahalla saadaan siis entistä vähemmän liikennettä.
Ely-keskukset tilaavat liikenteen Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin jakamilla rahoilla. Uudenmaan ely-keskuksen mukaan iso osa ostetusta liikenteestä on työmatkaliikennettä ja esimerkiksi toisen asteen opiskelijoita.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta. Tietoja käsitellään vain journalistisessa tarkoituksessa.