Kouvola laati kolme tulevaisuuden ennustetta – yksi niistä ei hyvää lupaa

Kouvolan kaupunki haluaa kuulla kuntalaisten mielipiteitä siitä miltä kaupunki näyttää vuonna 2050.

Pohjola-talo Kouvolan keskustassa.
Kaupunki kysyy kuntalaisilta kyselyssä pitäiskö palveluita jatkossa keskittää vai hajauttaa enemmän. Arkistokuvassa Pohjola-talo Kouvolan keskustassa. Kuva: Antro Valo / Yle

Kouvolan kaupunki kysyy kuntalaisten mielipidettä siitä miltä Kouvolan pitäisi näyttää vuonna 2050. Kantaa voi ottaa kolmeen erilaiseen tulevaisuuden näkymään, joissa esimerkiksi maaseutu ja keskusta-alueet korostuvat eri tavoin.

Tässä kolme erityyppistä näkymää Kouvolan tulevaisuuteen.

1. Keskitetty kukoistus

Ensimmäisessä näkymässä Tiivistyvä Kouvola asutus ja palvelut keskittyvät yhä tiiviimmin taajama-alueille, kuten Kouvolan keskustaan, Kuusankoskelle, Myllykoskelle ja Inkeroisiin. Samalla kaupunki pitää kuitenkin huolta virkistys- ja luontoalueiden kunnosta ja saavutettavuudesta.

Joukkoliikenteeseen kaupunki panostaa merkittävästi. Myös pitkään suunniteltu Itärata toteutuu, jonka ansiosta muodostuu uusi kehitysvyöhyke Elimäen kirkonkylän länsipuolelle.

Kaupunki onnistuu houkuttelemaan Kouvolaan uusia yrityksiä ja asukkaita. Elinkeinoelämässä korostuu vihreän siirtymään keskittyvät yritykset sekä teollisuus.

Kuusankosken kirkko Kouvolan Kuusankoskella.
Kuusankosken keskusta-alue voi olla vuonna 2050 yksi palveluiden keskittymistä. Arkistokuva. Kuva: Antro Valo / Yle

2. Elinvoimaiset kylät

Toisessa näkymässä Kylien ja pientaajamien Kouvola asutus jakautuu keskustojen lisäksi pieniin taajamiin. Isot taajamat supistuvat ja vastapainoksi monet pienemmistä taajamista säilyvät elinvoimaisina.

Keskeisimmät palvelut ovat Kouvolan ydinkaupungissa ja Kuusankoskella, mutta myös kylien tasolla pystytään tarjoamaan palveluita. Liikkuvia palveluita kehitetään harvaan asuttujen alueiden tarpeisiin.

Elinkeinoelämässä panostetaan esimerkiksi lähiruokatuotantoon.

Tehokas joukkoliikenne painottuu Kotkan ja Kouvolan välille, mutta muuten liikkuminen vaati lähes pakosti yksityisautoa.

Elimäen Liikenteen linja-auto lähtemässä Kouvolan Matkakeskuksen bussipysäkiltä.
Kolmessa tulevaisuuden näkymässä panostukset julkiseen liikenteeseen vaihtelevat. Arkistokuva. Kuva: Antro Valo / Yle

3. Synkkä tulevaisuus

Viimeisessä skenaariossa Supistuva Kouvola on eniten pahaenteisiä piirteitä. Väestön väheneminen jatkuu vielä nykyistäkin nopeammin. Tämän takia monet taajamat ja kylät menettävät asukkaita.

Ydinkaupunkialue säilyy nykyisellään Kouvolan ja Kuusankosken alueella. Nämäkin keskusta-alueet kituuttavat tässä näkymässä vuonna 2050, sillä väestö hupenee myös niistä.

Elinkeinoissa satsataan uusiutuvaan energiaan, matkailuun sekä Puolustusvoimien toimintoihin. Uusien yritysten houkutteleminen kurjistavaan kaupunkiin on kuitenkin vaikeaa.

Palvelut supistuvat, eivätkä ne ole kovin helposti saavutettavissa kaikille kuntalaisille. Liikkuminen perustuu lähes täysin yksityisautoiluun, kun joukkoliikennettä joudutaan ajamaan alas.

Kuvassa on rakenteilla oleva Jaalan tapahtuma-areena Kouvolan Jaalassa.
Kouvolassa Jaalan Liikasenmäelle on valmistumassa iso tapahtuma-areena ensi kesänä, joka on yksi esimerkki maaseudun elinvoimasta. Kuva: Maija Tuunila / Yle

Verkkokysely on auki

Kaupunki on rakentunut edellä olleista näkymistä kolme erilaista karttamallia, joita kaupunkilaiset pääsevät kommentoimaan verkkokyselyssä. Vastaaja voi merkitä kartoilla omia kommenttejaan, joita kaupungin kannattaisi ottaa huomioon.

Karttamallien laadinta liittyy kaavoitukseen ja maankäytön suunnitteluun koko kaupungin tasolla. Sillä on suoria vaikutuksia asumiseen, palveluihin sekä työpaikkojen sijoittumiselle.

Yksi Kouvolan tulevaisuuden keskeinen kysymys on panostetaanko keskustoihin vai kyliin. Videolla kyläaktivisti Niina Kohopää kertoo miksi asukkaat suunnittelevat Kouvolan Kaipiaisiin yksityiskoulua kaupungin lakkauttaman koulun tilalle.