Suomalaiset laittoivat viime vuonna rahaa kolehtiin enemmän kuin aikoihin.
Kirkkohallituksen mukaan Suomen evankelisluterilaiset seurakunnat keräsivät viime vuonna kolehtituottoja kaikkiaan 8,7 miljoonaa euroa. Luku on 2020-luvun ennätys.
Korona-ajan alussa kolehtituotot romahtivat noin puoleen entisestä. Tämän jälkeen ne ovat nousseet vuosi vuodelta lähelle entistä tasoaan.
– Jumalanpalveluselämä alkaa palautua normaaleihin uomiinsa. Ihmiset ovat palanneet kirkkoihin, mikä näkyy suoraan tilastossa, Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Pekka Huokuna sanoo.
Pandemian aikana jumalanpalvelukset siirtyivät Suomessa joksikin aikaa verkkoon. Etäjumalanpalvelukset olivat suosittuja, mutta kolehtia ei saa kerätä virtuaalitapahtumissa.
Seurakunnilla on lupa kerätä kolehtia ainoastaan jumalanpalveluksissa, joissa osallistujat ovat fyysisesti läsnä. Jumalanpalvelusten suosio on kasvanut tasaisesti vuodesta 2021 lähtien.
Osa kohteista on määrätty
Joensuulaisessa Rantakylän seurakunnassa kolehtihaaveihin kertyi viime vuonna vajaat 16 500 euroa. Summa kasvoi, vaikka kirkossa kävijöiden määrä ei kasvanut.
– Näin hyvää vuotta ei ollut edes viime vuosikymmenen lopulla. Ilmeisesti keräyskohteet ovat puhutelleet ja saaneet seurakuntalaiset löysäämään kukkaronnyörejään, kirkkoherra Ari Autio miettii.
Seurakunnat valitsevat itse vain osan kolehtikohteista. Kirkkohallitus päättää vuosittain noin 30 valtakunnallista kohdetta, joille kaikkien seurakuntien tulee kerätä rahaa tiettyinä pyhinä. Näiden lisäksi se antaa listan suositeltavista kolehtikohteista.
Valtakunnalliset kolehtikohteet valitaan hakemusten perusteella. Niitä tulee Kirkkohallitukselle vuosittain toista sataa.
Pekka Huokunan mukaan etusijalla ovat hakijat, joiden toiminta auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä.
– Kriteereitä ovat myös läpinäkyvyys ja vaikuttavuus kirkon sisällä. Lisäksi hakijan tulee noudattaa kirkon tunnustusta ja päätöksiä, jos se on kirkon piirissä toimiva järjestö. Joillekin järjestöille on varattu tietty määrä kolehteja erillisellä sopimuksella, Huokuna luettelee.
Hitaasti eroon käteisestä
Rantakylän seurakunnassa Joensuussa yksittäisen kolehdin tuotto vaihtelee 150:n ja 500 euron välillä. Kirkkoherra Ari Autio on laskenut, että keskimäärin seurakuntalainen laittaa Rantakylässä kolehtiin vajaat kaksi euroa vuodessa.
– Se on ihan kohtuullinen raha siihen nähden, että kaikki on käteistä. Summa saattaisi olla suurempi, jos meillä olisi nykyaikaiset maksamistavat käytössä, Autio pohtii.
Käteisen käyttö kolehdeissa on seurakunnille joskus epäedullista. Jos kolehti jää pieneksi, rahojen käsittelykulut voivat ylittää saadut varat. Tällöin tuottoa ei tule ollenkaan.
Mobiilimaksaminen on viime vuosina yleistynyt kolehdin keräämisessä, mutta Joensuussa sitä ei ole otettu käyttöön. Tämä johtuu Aution mukaan rahankeräyslaista, jonka kanssa seurakuntien on oltava erittäin tarkkana.
– Kolehtia saa kerätä vain jumalanpalvelustilassa, jumalanpalveluksen aikana. Mobiilimaksamista kohti totta kai mennään, mutta kirkossa asiat etenevät hitaasti.
Juttua muokattu klo 14.07: lisätty yhteydenottolomake jutun loppuun.