Glyfosaatin terveyshaitat ilmi isossa tutkimuksessa: Maaseutuvauvat alttiita kasvuhäiriöille

Yhdysvaltojen maaseudulla, missä glyfosaatin käyttö on lisääntynyt, erityisesti mustien ja naimattomien lapset olivat yli 60 kertaa muita todennäköisemmin alipainoisia.

Maanviljelijä ruiskuttaa kasvimyrkkyä pellolla traktoriin kiinnitetyllä ruiskutuslaitteistolla.
Vaikka glyfosaatti on maailmanlaajuisesti yleisimmin käytetty rikkakasvien torjunta-aine, sen vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön ovat edelleen epäselviä. Arkistokuva. Kuva: Sascha Steinbach / EPA

Vauvat syntyvät hieman aikaisemmin ja pienempipainoisina Yhdysvaltojen maaseudun piirikunnissa, joissa käytetään yleistä rikkakasvien torjunta-ainetta glyfosaattia, paljastaa suuri tutkimus.

Nämä muutokset voivat johtaa oppimisvaikeuksiin ja lisääntyneeseen infektioriskiin, tutkijat ilmoittivat viime viikolla Proceedings of the National Academy of Sciences -julkaisussa.

Vaikka vauvojen painojen muutokset ovat keskimäärin pieniä, ne johtavat yli miljardin dollarin terveydenhuoltokustannuksiin vuosittain koko maassa, tutkimuksessa todetaan.

En flaska med ogräsmedlet Roundup.
Kuluttajille myytävistä Roundup-rikkaruohomyrkyistä glyfosaatti poistettiin vuonna 2021. Kuva: STEPHANIE LECOCQ

Oregonin yliopiston ympäristötaloustieteen tutkimuksessa analysoitiin yli 10 miljoonan maaseudun piirikunnissa syntyneen vauvan raskausaikaa ja syntymäpainoa vuosina 1990–2013.

Tietoja verrattiin Yhdysvaltojen geologisen tutkimuskeskuksen julkaisemiin arvioituihin määriin glyfosaattia ja muita maatalouskemikaaleja, joita oli ruiskutettu neliökilometriä kohden piirikunnissa.

Vuosina 1990–1996 ei ollut eroa syntymäpainossa tai raskauden kestossa piirikuntien välillä. Kun geenimuunnellut viljelykasvit tulivat markkinoille, syntymäpaino alkoi kuitenkin laskea piirikunnissa, joissa kasvatetaan ja ruiskutetaan enemmän viljelykasveja glyfosaatilla.

Vuoteen 2005 mennessä piirikunnissa, joissa geenimuunneltu maissi, soija ja puuvilla hallitsivat, syntyneet vauvat painoivat keskimäärin noin 30 grammaa vähemmän kuin niissä piirikunnissa, joissa kasvatetaan enimmäkseen muita viljelykasveja, joilla glyfosaattia ei käytetä.

Vauvat syntyivät myös 1,5 päivää aikaisemmin paikoissa, joissa glyfosaatti oli yleistä.

Glyfosaattia sietävien geenimuunneltujen viljelykasvien käyttöönotto edisti glyfosaatin nopeaa ja laajamittaista käyttöä USA:ssa. GM-siementen käyttöönoton jälkeisinä kahtena vuosikymmenenä Yhdysvalloissa käytetyn glyfosaatin määrä kasvoi yli 750 prosenttia.

Pellon reunalla kasvaa punertavia ohdakkeita ja maitohorsmaa. Takana vihreää peltoa ja keltaista rypsiä.
EU:ssa glyfosaatti sai 10 vuoden jatkoluvan vuonna 2023. Se on myös yksi eniten myydyistä kasvinsuojeluaineista Suomessa. Kuva: Anne-Maria Niskanen / Yle

Myös ympäristöllinen epäoikeudenmukaisuus tuli esiin. Mustien tai naimattomien vanhempien lapset olivat yli 60 kertaa muita todennäköisemmin alipainoisia tai erittäin alipainoisia, ja heillä oli lähes kaksi kertaa suurempi painon lasku.

– Se on hälyttävin havainto, sanoo Science-lehdelle Chicagon yliopiston ympäristötaloustieteilijä Eyal Frank, joka ei ollut mukana tutkimuksessa.

Muut maatalouskemikaalit ja muut vaikuttavat seikat, kuten vanhempien työttömyys poissuljettiin tuloksista.

Tutkimus on vertaisarvioitu. Jotkut arvioijat nostivat esiin sen, että tutkimuksessa hyödynnettiin piirikunnan laajuista glyfosaatin käyttöä, eikä yksilöllistä altistustietoa.

Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että glyfosaatin käytön säädökset voivat olla riittämättömiä.

EU:ssa glyfosaattia saa käyttää ainakin vuoteen 2033 asti.

Miten paljon glyfosaattia jää Suomen peltoihin? Erikoistutkija Jaana Uusi-Kämppä Luonnonvarakeskuksesta kertoo tutkimustuloksista.