Karsastus voi aiheuttaa psykososiaalisia oireita ja vaikuttaa elämänlaatuun. Näin arvioidaan Tampereen yliopiston tuoreessa väitöstutkimuksessa.
Terveystieteiden maisteri Anna Mason tutki väitöskirjassaan karsastuksen, eli silmän tai silmien asentovirheiden haittoja aikuisilla.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselyn ja haastattelujen avulla.
Haastatteluihin osallistuneet kokivat sosiaaliset tilanteet haastaviksi ja kamppailivat henkisen hyvinvointinsa kanssa. He kuvasivat muun muassa joutuvansa jännittämään vuorovaikutustilanteita, kohdanneensa kiusaamista ja ihmisten tuijotusta.
Sukupuolten välillä eroja
Tulokset osoittavat, että naiset kokivat toiminnallisen elämänlaadun huonommaksi kuin miehet. Lisäksi nuorimmilla osallistujilla oli huonompi minäkäsitys kuin vanhemmilla.
Aikuiset, jotka eivät nähneet kaksoiskuvia, raportoivat heikompaa psykososiaalista hyvinvointia kuin ne, jotka kärsivät kaksoiskuvista. Kaksoiskuvilla tarkoitetaan asioiden näkemistä kahtena.
Masonin mukaan tulokset osoittavat, että karsastuksella on laaja-alaisia vaikutuksia aikuisten elämään.
– On tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaiset tunnistavat nämä vaikutukset ja tarjoavat tarvittavaa tukea. Karsastus kun ei ole ”vain” silmien asentovirhe, Mason sanoo tiedotteessa.
Väitöksen mukaan karsastavien aikuisten terveyteen liittyvää elämänlaatua tai psykososiaalista tukea ei ole tutkittu aiemmin Suomessa.
Osana tutkimusta Mason käänsi myös terveyteen liittyvän elämänlaadun mittarin, Adult Strambius Questionnairen, englannista suomeksi. Se otettiin osaksi jokapäiväistä työtä Helsingin yliopistollisen sairaalan silmätautien Karsastusyksikössä.
Mittarin avulla voidaan arvioida ja verrata karsastuksen oireita potilaan tullessa ensivastaanotolle, hoitoprosessin aikana ja hoidon jälkeen.
Anna Masonin terveystieteiden alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 14. helmikuuta.