Norjan Johannes Kläbo, 28, tulee lähes aina ja poikkeuksetta maaliin ensimmäisenä hiihdon maailmancupin sprinteissä.
Kläbo tinttaa finaalissa esimerkiksi viimeiseen ylämäkeen hurjalla tahdilla ja jättää muut, tai puikkelehtii ennen loppusuoraa alamäessä muiden edelle ja voittaa ylivoimaisesti.
Monille hiihtoa seuraaville varmasti tuttu mielikuva.
Vuodesta 2019 lähtien norjalainen on osallistunut 52 henkilökohtaiseen maailmancupin sprinttiin ja voittanut niistä 46. Voittoprosentti on siis lähes 90.
Talviolympialaisista 2018 lähtien Kläbo on voittanut myös kaikki arvokisojen sprinttimatkansa.
Voittojen ja mestaruuksien merkitys nousee uusiin sfääreihin, kun otetaan huomioon, miten herkkä laji sprinttihiihto on.
Miksi Kläbo ei muiden sprinttereiden tavoin kolhi kesken kisan tai jää pussiin ennen loppusuoraa? Miksi Kläbo on ylivoimaisesti planeetan nopein hiihtäjä?
Vaikuttaa välillä siltä, että Kläbolla olisi supervoimia, joita ei muilla ole.
Suomen maajoukkueen päävalmentaja Teemu Pasanen ja Yle Urheilun asiantuntija, entinen huippusprintteri Kalle Lassila kertovat Kläbon menestysreseptin.
Kuten lähes kaikilla supersankareilla, myös Kläbolla on mielimatkallaan heikko kohta.
Planeetan nopein
Kläbolla on sprinttihiihtäjälle useita ylivertaisia ominaisuuksia.
Yksi on se, että Kläbo on kestävä ja pystyy hiihtämään myös normaalimatkoilla voittoihin.
Kun muilla sprintterispesialisteilla alkaa tuntua pahalta jo finaalissa, Kläbo pystyy vielä iskemään täysillä.
Sprintissä finalistit hiihtävät päivän aikana myös aika-ajon, ensimmäisen erävaiheen ja välierän.
– Kläbo voi vielä erävaiheessa katsella, mitä muut tekevät. Lopussa hän vain nyppäisee muista irti ja menee jatkoon. Usein näen hänen hiihtävän täysillä vasta finaalissa, arvioi Pasanen.
– Kläbo on vauhtikapasiteetiltaan ylivoimainen. Sen lisäksi hänellä on myös maailman kovin kiihtyvyys. Se antaa taktiseen puoleenkin ihan ylivertaisen työkalupakin, sanoo Lassila.
Pasanen on nähnyt läheltä Kläbon hiihtoa jo vuosien ajan ja jutellut norjalaisen tekniikasta myös norjalaisten valmentajien kanssa.
Pasasen mukaan Kläbon tehon- ja vauhdintuottokyky ovat muita edellä.
– Kläbo pystyy vain muutamalla työnnöllä ja potkulla tuottamaan maksimivauhtia. Hän voi tehdä ohituksia, miten haluaa.
”Kuin F1-auto arkiliikenteessä”
Sprinteissä nähdään paljon sauvarikkoja, kaatumisia ja kolhimisia, koska urheilijat ovat pakkautuneet pieneen tilaan ja vauhdit ovat kovia.
Silti Kläbo on tullut huimalla prosentilla maaliin ensimmäisenä.
Kläbolla on vain yksi sauvarikko maailmancupin sprintistä, vuodelta 2018 Lillehammerista. Silloin hän jäi lopputuloksissa 11. sijalle.
Kyse ei ole tuurista vaan taidosta, Pasanen ja Lassila painottavat.
Kläbo osaa hiihtää ahtaassa tilassa muiden ohi ilman suurempia ongelmia nopeutensa ansiosta.
– Hän on vähän niin kuin F1-auto arkiliikenteessä, Lassila heittää.
Pasasen mukaan Kläbon ei aina edes tarvitse mennä ahtaisiin väleihin yrittämään ohitusta. Päävalmentajan mukaan Kläbo hahmottaa tilanteet ja osaa reagoida oikealla tavalla kesken kisan.
– Vauhtinsa ansiosta hän voi kiertää muut kauempaa. Kläbo välttyy kolareilta, koska hän osaa katsoa muuta hiihtoryhmää eikä mene paikkoihin, joissa voi kolista. Hän selviää ilman kolhuja ja ohitukset onnistuvat. Hänellä on pelisilmää, Suomen päävalmentaja tiivistää.
Omaleimainen nuoruuden harjoittelu
Kläbon huima vauhti saattaa usein sokaista suurelta yleisöltä hänen kenties unohdetuimman supertaidon: suksiketteryyden.
Kläbo on harjoitellut suksitaituruutta paljon juniorina: hänen on sanottu esimerkiksi laskeneen suksien kanssa väärin päin laskettelurinnettä.
– En ole tätä kuullut, mutta aivan mahdollista, Pasanen sanoo.
Lassila kertoo, että Kläbo on nuoruudessaan tehnyt paljon harjoitteita ”laatikon ulkopuolelta”.
Kläbo on teknisyytensä ansiosta omassa luokassaan alamäissä ja mutkissa. Sitä ei aina huomaa tv-kuvissa.
– Kun hiihtäjät tulevat mutkiin ja alamäkiin, Kläbo loistaa niissä vartalonhallinnallaan, oikeiden asentojen ja hyvän tekniikan avulla, Lassila sanoo.
Pasanen kertoo, että sprintteihin mietitään yleensä hiihtäjien kesken taktiikka ennen kisaa. Mikään taktiikka ei näytä kuitenkaan purevan Kläboon.
– Ihan sama, miten muut hiihtävät, Kläbo voittaa, Pasanen lataa.
Kläbon heikko kohta
On kuitenkin olemassa sprinttiratoja, joilla Kläbo ei pysty hyödyntämään parhaita ominaisuuksiaan ja on lyötävissä. Tai ainakin haastettavissa.
Kläbolle eniten haasteita ovat tuottaneet sellaiset sprinttiradat, joilla on pitkä loppusuora tai iso mäki ennen loppusuoraa.
Tällaiset radat ovat esimerkiksi Les Rousses'ssa, Rukalla ja Livignossa. Monesti sprinttikisoissa loppusuoralle tullaan mutkista ja laskuista – joissa Kläbo tekee eron – mutta ei näissä.
Kun aletaan kunnolla runttaamaan voimalla, esimerkiksi voimakasrakenteinen Ranskan Richard Jouve on pystynyt voittamaan Kläbon.
– Jos loppu on riittävän pitkä ja suora sekä vaatii vain raakaa työtä, jolloin suksitaituruudella tai teknisellä osaamisella ei pysty tekemään eroa, sellaisessa Kläbo on pystytty muutaman kerran voittamaan, Pasanen pohtii.
Alla olevilta videoilta voit nähdä, millä tavalla esimerkiksi Jouve on laittanut Kläbon ahtaalle.
Les Rousses'ssa Jouve pesi Kläbon loppusuoralla kaksi vuotta sitten perinteisellä.
– Jouve voitti Les Rousses'ssa, kun hakattiin tasuria ja hän meni väkisin ohi, Pasanen kuvailee.
Hieman samantyylisellä radalla Jouve hävisi vain monon mitalla Kläbolle Livignossa 2023.
Kalle Lassila avaa edellä olevia tilanteita lisää.
– Kun se paras herkkyys ja terävyys sieltä voimantuotosta ovat Kläbolta hävinneet ja kiriä otetaan enemmän vääntämällä, silloin tuollaiset vahvan ylävartalokapasiteetin hiihtäjät saattavat pystyä Kläbon lyömään.
Kläbo on ollut Rukalla ongelmissa radan profiilin takia. Rukalla sprinttiradan loppusuoralle tullaan mäestä, jolloin Kläbon suksitaituruudesta ei ole samanlaista hyötyä.
Siitä huolimatta Kläbo on voittanut Rukalla useasti.
Pasanen arvioi, että Chanavat on raa'assa tehontuottokyvyssä maailman paras.
– Chanavat on siinä jopa hieman Kläboa parempi, ja myös Jouve, jos hän on kunnossa.
Chanavat ei ole kuitenkaan koskaan onnistunut voittamaan Kläboa maailmancupin henkilökohtaisissa sprinteissä. Hän oli lähellä Gomsissa.
Trondheimin ylivoimainen ennakkosuosikki
MM-kisoissa Kläbo pääsee kuitenkin mukavuusalueelleen.
Trondheimin sprinttirata on kotikaupungin kasvatille äärimmäisen tuttu ja tukee Kläbon vahvuuksia.
Pitkästä loppusuorasta ei ole tietoakaan, sanoo Pasanen.
– Loppu käy hänelle niin sprinttiin kuin normaalimatkoille. Siinä on pitkä lasku ja tiukka kurvi. Siinä pitää saada kurvista hyvät vauhdit loppusuoralle.
– Hän on ehdoton ennakkosuosikki sprinttiin, ja vaatii Kläbolta epäonnistumista, jos hän ei voita sitä kisaa, Lassila sanoo.