Yhdistetyn supertähti Jarl Magnus Riiber kertoi keskiviikkona lopettavansa uransa kuluvan kauden jälkeen.
27-vuotias norjalainen kärsii kroonisesta ja parantumattomasta suolistosairaudesta.
Harjoitus- ja kilpailureissujen lisäksi aikaa on kulunut viime aikoina sairaalassa, kun sairaus on oirehtinut, joten Riiber on joutunut tinkimään perhe-elämästään.
– Odotan elämäni jakamista niiden kanssa, jotka ovat odottaneet minua kotona. Nyt on heidän vuoronsa olla etusijalla, ja olen valmis antamaan heille sen huomion, jonka he ovat antaneet minulle, kahden lapsen isä Riiber sanoi.
Viidesti maailmancupin kokonaiskisan voittanut Riiber on kärsinyt tällä kaudella terveysongelmista, mutta johtaa silti taas maailmancupia.
Viiteen kokonaisvoittoon on kyennyt Riiberin lisäksi vain Saksan Eric Frenzel. Olympiavoitto norjalaiselta jää kuitenkin puuttumaan.
– Monille olympiaunelma on tärkeä, mutta maailmancup ja MM-kisat ovat merkinneet minulle enemmän. Ensi vuoden olympialaisia varten olisin joutunut uhraamaan vielä enemmän, ja tässä terveystilanteessa on epävarmaa, miten kehoni kestäisi, Riiber sanoi.
Arvot muuttuvat
Ylen yhdistetyn asiantuntija ja Suomen maajoukkueen entinen päävalmentaja Petter Kukkonen yllättyi Riiberin päätöksestä olympiatalven kynnyksellä, mutta ymmärtää sen hyvin.
– Vielä pari-kolme vuosikymmentä sitten menestymistä tavoiteltiin keinolla millä hyvänsä. Nyt menestyneet ja fiksut urheilijat uskaltavat asettaa terveytensä, vaimonsa ja perheensä etusijalle. Siinä mielessä päätös on todella kunnioitettava, Kukkonen sanoo.
Myös ampumahiihdon huippunimi Johannes Thingnes Bö, 31, kertoi tässä kuussa lopettavansa uransa tähän kauteen.
Bön 36-vuotias veli Tarjei ilmoitti lopettamisestaan viime viikolla. Nuorempi Bö ja Riiber olisivat periaatteessa voineet jatkaa huipulla vielä vuosikausia.
– Toki voi kysyä, olisiko Riiber tehnyt päätöstään ilman ampumahiihtotähtien ratkaisuja, mutta kyllä tämä kertoo myös jollain tavalla urheilumaailman kovien arvojen muutoksesta ja jatkumosta, mitä tässä on nähty, Kukkonen pohtii.
Laji uusiksi?
Yhdistettyä lähes mielin määrin viime vuodet hallinnut Riiber on vaikuttanut radikaalisti lajiin.
Hän oli jo maailmancupiin tullessaan erittäin hyvä hyppääjä ja pystyi kehittymään myös kovan luokan hiihtäjäksi hyppykuntoa menettämättä – päinvastoin.
Muut ovat joutuneet miettimään, miten vastata Riiberille mäkiosuudella ja keskittymään esimerkiksi hyppytekniikkaan, voimantuottoon ja varusteisiin. Panostus mäkipuoleen on siis kasvanut.
Viime kaudella käyttöön otettu, hiihtäjiä suosiva individual compact -tasoituskilpailu luotiin ainakin osittain suitsimaan Riiberin ylivoimaa.
Tasoituskilpailu on kuitenkin pysymässä kisakalenterissa, vaikka Riiber poistuukin. Kukkonen arvioi, että kilpailut tasoittuvat ja lajin painopiste saattaa muuttua.
– Kun ylivoimainen mäkimies on siitä pois, hiihdolla voisi ehkä ajatella olevan tulevaisuudessa vähän isompaa merkitystä. En osaa sanoa, mutta laji on ohjautunut tosi voimakkaasti yhden miehen kautta viimeiset kuusi-seitsemän vuotta, Kukkonen sanoo.
Hiihto-osuudella viihtyville suomalaisille uusi suuntaus voisi sopia. Viimeisin suomalaisvoitto henkilökohtaisessa kisassa on Hannu Mannisen vuodelta 2010. Ilkka Herola on yltänyt tällä kaudella pari kertaa kolmen joukkoon.
– Takuuvarmasti se parantaa niitä mahdollisuuksia, kun katsoo, minkälainen voittoputki Riiberillä on taustalla.
Lajinvaihto?
Riiber on yhä nuori urheilija ja pystyisi Kukkosen mukaan halutessaan palaamaan lajin huipputasolle, jos harjoitustauko ei venähdä liian pitkäksi.
Myös siirtyminen kokonaan mäkihyppyyn voisi olla yksi mahdollisuus, Kukkonen tuumii.
Esimerkiksi Anssi Koivuranta vaihtoi menestyksekkäästi yhdistetystä mäkimieheksi 2010-luvun taitteessa.
– Kestävyysharjoittelu ja kova energiantarve altistavat paljon enemmän tällaisille sairauksille, joista hän on vuosien varrella kärsinyt. Ehkä mäkihyppy voisi olla siinä mielessä vähän armollisempaa, Kukkonen sanoo.