Perinteinen GPS-häirintä, jamming, nousi suureen julkisuuteen vuonna 2009, kun amerikkalainen rekkakuski yritti suojautua työnantajan valvontaa vastaan sateelliittidataa häiritsevällä jammerilla. Valitettavasti laite oli niin tehokas, että se tukki myös läheiselle lentoasemalle laskeutuvien koneiden paikannuslaitteet.
Vaasan yliopiston professori Heidi Kuusniemi sanoo, että sinänsä jamming on helppo toteuttaa paikallisesti: siihen riittää pienikokoinen häirintälaite, joka lähettää radiokohinaa satelliittipaikannuksen radionavigointitaajuudella. Aluksi GPS-häirintä usein liittyi jonkinnäköiseen rikolliseen toimintaan.
Viime vuosina jamming on noussut erityisesti valtiollisten toimijoiden käyttöön, varsinkin Venäjän hyökkäyssodan aikana. Sitä on käytetty ainakin droonien ja ohjusten torjuntaan Kuolan niemimaata myöten.
Traficomin osastopäällikkö Suvi Juurakko-Lehikoinen sanoo, että Suomessa havaittujen häiriöiden taustalla on pääsääntöisesti ollut jamming-tyyppinen häiriösignaali, vaikka viime aikoina on ollut esimerkkejä myös GPS-signaalin väärentämisestä eli spoofingista.
Hänen mukaansa GNSS-häiriöt ovat Suomessa vaikuttaneet eniten ilmailuun, mutta myös merenkulussa on havaittu häiriöitä. Paino on etelässä ja kaakossa sekä Suomenlahdella.
– Pohjois-Suomessa ilma-alukset eivät ole kohdanneet häiriöitä vastaavissa määrin kuin etelässä. Aivan Suomen ja Norjan raja-alueilta on saatu ilmoituksia häiriöistä, mutta useimmiten esimerkiksi Ivaloon, Kittilään tai Rovaniemelle matkalla olleisiin lentoihin ei ole ollut merkittäviä vaikutuksia.
Ilmakuvaukset mönkään ja vaaraa laivoille
Maanmittauslaitoksen osastonjohtaja, professori Sanna Kaasalainen sanoo, että laajamittaisesta GPS-häirinnästä aiheutuu haittaa myös sitä kautta, että kriittiset yhteiskunnan toiminnot eivät saa aikatietoa satelliiteista.
– Silloin tulee isompia ongelmia, koska sähköverkot sekä puhelin- ja maksuliikenne ovat riippuvaisia aikatiedosta. Vaikka siellä onkin varajärjestelmät, riskit kasvavat sitä mukaa, mitä laajempaa häirintä on.
Maanmittauslaitokselle on tullut isompikin vahinko GPS-häirinnästä. Kaasalaisen mukaan viime kesän ilmakuvaukset menivät pieleen, koska joko ei pystytty lentämään tai kuvista puuttui tarkka paikkatieto.
Professori Heidi Kuusniemen mukaan luotettava satelliittitieto on nykyisin yhteiskunnan ja teollisuuden perusselkärankaa, koska sieltä tulee paikka- ja aikaleima moneen järjestelmään.
Kuusniemi kuitenkin luottaa siihen, että pitkällä aikavälillä satelliittipaikanninjärjestelmien luotettavuuden kehittäminen estää nykyisenkaltaisten haavoittuvuuksien väärinkäytön. Keinona on edellä mainittujen varmenteiden käytön lisäksi myös useammalla eri korkeudella lentävät satelliitit.
– Monella radalla kulkevista satelliiteista paikantaminen ja ajan määrittäminen tulee olemaan tulevaisuudessa avain luotettavuuteen.
Traficomin sivulla löytyy tietoa siitä, miten häiriöiden vaikutuksia voi lieventää erilaisilla teknisillä ratkaisuilla ja käytännön varautumistoimilla. Sivulla on koottu esimerkkejä häiriöiden vaikutusten minimoimiseksi tai estämiseksi.
