Paavalin seurakunta Helsingissä tunnetaan ennakkoluulottomista tempauksistaan. Kirkossa on muun muassa katsottu jalkapalloa suurelta näytöltä ja sambattu Hoosiannaa.
Nyt Paavalinkirkossa järjestetään Suomen ensimmäinen kokonaan tekoälyn avulla tehty jumalanpalvelus.
Käytännössä tekoäly kirjoittaa saarnan, rukoukset, virret ja musiikkia. Jumalanpalveluksessa tekoäly myös hoitaa puhumisen käyttäen tuttujen pappien kasvoja ja ääntä valkokankaalla.
– On todella pelottavaa nähdä itsensä tekoälyn tuotoksena, Paavalin seurakunnan pappi Petja Kopperoinen toteaa.
Hän kertoo idean jumalanpalveluksesta syntyneen viime syksynä opintomatkalla Genevessä, Sveitsissä.
– Siellä kuulin, että Saksassa oli vuonna 2023 järjestetty täysin tekoälyllä tuotettu jumalanpalvelus. Päätimme kokeilla samaa myös Suomessa.
Yhdestä asiasta tekoäly kieltäytyi
Esimerkiksi saarna syntyy tekoälyn avulla siten, että Kopperoinen syöttää tietokoneelle kyseiseen kirkkopyhään kuuluvan Raamatun tekstin ja pyytää tekoälyä tekemään sen pohjalta luterilaiseen kirkkoon soveltuvan saarnan.
– Ensimmäisiin tuloksiin en ole koskaan ollut tyytyväinen. Aina on pitänyt syventää tekstiä ja pyytää tekoälyltä, että tee parempi.
Kopperoisen mukaan lopulta tekoäly osaa kyllä tehdä sopivaa tekstiä. Jumalanpalvelukseen valittuihin Raamatun kohtiin sen ei kuitenkaan anneta koskea.
Tekoälyä on myös pyydetty keksimään virsien tekstejä sekä musiikkia jumalanpalvelukseen. Koska niiden melodiat ovat seurakuntalaisille tuiki tuntemattomia, avuksi tarvitaan ihmistä.
– Jumalanpalveluksessa on myös oikea kanttori ja muutama ihan oikea virsikin lauletaan.
Petja Kopperoinen kertoo, että tekoälyltä on kehdattu pyytää jumalanpalvelukseen kaikkea mahdollista sisältöä.
Mutta ehkä hieman yllättäen, tekoäly itse veti rajan omaan toimintaansa.
– Tekoäly vastasi, ettei se voi antaa synninpäästöä tai siunata.
Kopperoinen on yhtä mieltä.
– Tekoäly voi sanoa ne sanat, mutta se ei tarkoita mitään. Se ei ole ihminen, joka uskoisi yhtään mihinkään.
Helsingin piispalle kerrottiin kokeilusta ennakkoon
Sen verran uusi asia tekoälyn tuominen jumalanpalvelukseen on, että Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala päätti informoida asiasta Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasaloa.
– Luulen, että hän on jo tottunut siihen, että Paavalissa tehdään ja kokeillaan.
Kanalan mukaan piispa piti hyvänä, ettei kokeilun kohteena ole ehtoollisjumalanpalvelus eli messu.
Kanala itsekin myöntää olleensa aluksi skeptinen tekoälyn suhteen.
– Ajattelen kuitenkin, että mitä vastustaa, sitä kohti täytyy mennä. Ajatus siitä, että kirkko voisi olla veturi eikä resiina, kiinnostaa minua paljon.
Tekoälyjumalanpalvelus pidetään tuiki tavallisena tiistaina 4. maaliskuuta. Samalla viikolla seurakunta järjestää myös muita matalan kynnyksen tapahtumia.
Kirkkoherra Kari Kanala tietää odottaa palautetta.
– Kahdenlaista. On niitä, jotka näkevät tämän kokeilemisen arvoisena. Ja sitten on niitä, jotka tuomitsevat näkemättä.
Tekoälyjumalanpalveluksesta toivotaan keskustelunavausta
Papin työssä ihmisten kohtaaminen on pääasia. Siihen liittyy inhimillisyyttä ja empatiakykyä, jotka tekoälyltä puuttuvat.
Siksi kone ei voi koskaan korvata ihmistä, Petja Kopperoinen sanoo.
– Ajattelen, että tämä on keskustelunavaus. Tekoäly näyttää vääjäämättä tulevan itse kunkin työelämään.
Kopperoinen kertoo jo aiemmin hakeneensa tekoälyltä inspiraatiota puheisiinsa, mutta ei ole puhunut suoraan sen tuottamaa tekstiä.
Miksi on siis perusteltua, että kokonainen jumalanpalvelus on koneälyn tuotos?
– Ajattelen, että kirkon täytyy tavoittaa ihmisiä. Siksi täytyy tarjota erilaisia asioita.
Kopperoisen mukaan on ymmärrettävää, ettei kaikkia kiinnosta sunnuntainen jumalanpalvelus aamukymmeneltä.
– Raamatussa Paavalia pidetään esikuvana, joka meni paikkoihin, missä ei ollut vielä käyty. Siksi on luontevaa, että nimenomaan Paavalin seurakunta tavoittaa niitä ihmisiä, joita ei ole ennen tavoitettu.
Tekoälyjumalanpalveluksesta kertoi ensin Kirkko ja kaupunki.