Siitä tulee ensi syksynä 34 vuotta, kun viimeksi on kuultu suksilajien parista yhtä yllättäviä lopettamisuutisia kuin Norjasta kesken tämän kauden.
Kuluneet kymmenisen vuotta ampumahiihdon dominaattorina häärinyt Johannes Thingnes Bö ja huippu-urheiluviihteenä pienemmän lajin eli yhdistetyn valtias Jarl Magnus Riiber ilmoittivat täysin yllättäen kuluvan kauden jäävän viimeisekseen.
Bön, 31, puheista aisti motivaation hiipumisen ja koti-ikävän pahentumisen. Riiber ilmaisi kyllästyneensä parantumattoman Crohnin taudin, huippu-urheilijalle huonosti istuvan suolistosairauden aiheuttamiin haasteisiin.
Ajankohdan tekee kuitenkin erityisen kiinnostavaksi se, että vuoden päästä Milano-Cortinassa jaetaan kummankin urheilumuodon himoituimmat palkinnot, olympiamitaleina.
Olympiakisoja seuraava pariton vuosi on mitä tyypillisin ajankohta ilmoittaa pitkän ja kunniakkaan uran loppumisesta, mutta kovin harvoin niitä edeltävä. Olympiakisoissa riittää sijaa kritiikillekin, mutta olympiamitalit ovat yhä useimmissa yksilöurheilulajeissa ylivoimaisesti arvostetuimpia saavutuksia.
Maalliset motiivit
Ei ole syytä sivuuttaa maallisempiakaan motiiveja. Bön ja Riiberin kaltaisten urheilutähtien henkilökohtaiset, merkittävät sponsorisopimukset päättyvät tyypillisesti olympiakeväisin tai -syksyisin. Tämä on motivoinut useita urheilijoita ”jatkamaan” jo loppuluiskassa kiitävää uraansa yli olympiakauden.
Sitten voi tietysti olla myös syitä, joita urheilijat eivät syystä tai toisesta halua varsinkaan julkisuuteen kertoa.
Kun vastaava suksilajipommi edelliskerran olympiakisoja edeltävän kauden jälkeen putosi, jysäys kuului Norjan itärajan takaa.
Ruotsalainen hiihtolegenda Gunde Svan pystyi vielä Val di Fiemmen MM-kisoissa 1991 neljän mitalin verran haastamaan ja lyömään Norjan nousevat tähdet. Hämmästys olikin valtava, kun hän ilmoitti syksyllä 1991 laittaneensa pensselit lopullisesti santaan.
Suomessa vastaavat esimerkit liittyvät lähinnä talviurheilun pääkaupunkiin eli Lahteen. Sami Jauhojärvi oli jo hyvän aikaa ennen vuoden 2017 MM-kisoja päättänyt silloisen sesongin jäävän karriäärinsä joutsenlauluksi.
Gunde Svanin kivikova aikalaistähti Harri Kirvesniemi tuli Lahden MM-kisoihin 2001 samoin aatoksin, mutta hänen päätöstään tunnetusti auttoi Maailman antidopingtoimisto Wada.
Laji valitsi hänet
Jarl Magnus Riiber on perheensä kolmas huipputason yhdistetyn urheilija ja lajin pitkän historian geneettinen superlahjakkuus. Laji valitsi hänet siinä missä hän lajin.
Muistikuva syksyltä 2021, kun haastattelin Riiberiä Urheilulehteen. Ihmettelin erikoisia taustaääniä, jolloin Riiber naurahti olevansa palauttavalla sauvakävelylenkillä. Hän kertoi käyvänsä mielellään niiden aikana pitkiä puheluita, jotta tehot pysyisivät harjoitussuunnitelman mukaisesti hyvin matalina.
Holmenkollenilla varttuneen urheilijan dominanssi perustui kuitenkin enemmän siihen yhdistetyn puolikkaaseen, jonka treeneissä puhelin ei ole mukana.
Riiber on toistaiseksi voittanut maailmancupissa 78 henkilökohtaista osakilpailua ja neljä henkilökohtaista MM-kultaa. Näissä 82 kilpailussa hän on ollut 58 kertaa johdossa mäkiosuuden jälkeen, 70 kertaa kolmen parhaan joukossa.
Koska maailmancupia kilpaillaan useana päivänä putkeen, jokainen voi päätellä jatkuvan energiansäästön tuomat kumulatiiviset kilpailuedut, kun hiihtopätkällä voi usein suoristaa selän jo kolme minuuttia ennen maaliviivaa.
Laji kääntyi vastaan
On harvinaista, että urheilija päätyy nytkin cupin kokonaiskilpailua johtavan Riiberin lailla asemaan, jossa oma laji ikään kuin kääntyy häntä vastaan ja alkaa innovoida uusia kilpailumuotoja yhden urheilijan ylivoiman taltuttamiseksi.
Tätä vasten huippu-urheilun lähihistorian suuriin kummajaisiin kuuluu Riiberin jääminen kokonaan ilman olympiavoittoa tai edes henkilökohtaista olympiamitalia. Tavoitteen tuhosivat 2022 Pekingin kisojen koronavarotoimet, joita eivät voi ymmärtää kuin ne paikan päällä kokeneet ihmiset.
Siinä missä Riiber oli omassa kahden urheilumuodon yhdistelmälajissaan parhaimmillaan mäkisukset jalassa, Johannes Thingnes Bön ylivoima pikkusuksien päällä oli yhtä hätkähdyttävää.
Ampumahiihtosivusto realbiathlon.com kertoo nuoren miehen olleen kaudella 2016–17 cup-kiertueen kahdeksanneksi nopein hiihtäjä, mutta sen jälkeen kaudet 2017–24 aina suvereeni ykkönen. Kunnes tällä kaudella Ruotsin Sebastien Samuelsson on mennyt hiuksenhienosti edelle.
Kukapa tällaisen romahduksen jälkeen haluaisi jatkaa?