Normet menettää viikon tuotannon lakon vuoksi eikä saarron vaikutuksia vielä tiedetä – työntekijöillä huoli toimeentulosta

Kaivosalan yritys Normet ei pysty Teollisuus­liiton lakon aikana saamaan koneitaan valmiiksi. Pääluottamus­mies korostaa, ettei tilanne ole työn­tekijöillekään mieluisa.

Normetin kaivoskone Iisalmen tehtaalla.
Normetin tehdas Iisalmessa valmistaa kaivosteollisuuden käyttämiä koneita. Normet on yksi niistä yrityksistä, jotka kuuluvat Teollisuusliiton lakkojen piiriin. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Maanantaina alkoi uusi teknologia- ja kemianteollisuutta koskeva kuuden päivän lakko.

Teollisuusliiton lakot koskevat yli 60 yritystä yli 80 paikkakunnalla. Yksi lakon piirissä olevista yrityksistä on iisalmelainen kaivos- ja tunnelikoneita valmistava Normet. Se on yksi Iisalmen suurimmista työnantajista.

Normetin laiteliiketoiminnasta vastaava johtaja Kalle Sipilä kertoo, että töihin on tullut vain yksittäisiä työntekijöitä. Se tarkoittaa, että yhtiö menettää viikon tuotannon.

– Toimintamme perustuu siihen, että meillä on täydet vuorot töissä. Pystymme tässä tilanteessa tekemään yksittäisiä tehtäviä, mutta koneita emme saa viikon aikana valmiiksi.

Normetin pääluottamusmies Marjo Hiltunen kertoo olleensa aamulla Normetin portilla lakkovahtina.

– Noin 250 työntekijästä kourallinen saapui töihin, siellä oli liittoon kuulumattomia. Voi sanoa, että rivit ovat pysyneet hyvin, Hiltunen kommentoi.

Saarron vaikutukset vielä epäselvät

Sipilä kertoo olevansa huolissaan myös maanantaina alkaneesta Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n saarrosta, jonka piirissä Normet on. Käsittelysaarto on työtaistelutoimi, jossa työntekijät ovat töissä, mutta eivät käsittele tiettyjen yritysten tavaroita tai lastia.

Finnsteve-yhtiöiden pääluottamusmies ja AKT:n valtuuston varapuheenjohtaja Jape Loven, kertoo että saarto on tukitoimi, jolla AKT pyrkii vauhdittamaan Teollisuusliiton neuvotteluja. AKT aloitti Suomen satamissa kuusi päivää kestävän saarron tukitoimena Teollisuusliiton lakoille.

Saarron vaikutukset näkyvät vasta myöhemmin.

– Meillä on huonoja esimerkkejä siitä, että joudumme odottamaan yhtä komponenttia koneeseen eikä kone tule valmiiksi ilman sitä, Normetin laiteliiketoiminnasta vastaava johtaja Kalle Sipilä sanoo.

Sipilän mukaan kansainvälisillä markkinoilla toimivalle yritykselle on hankalaa, kun itse joutuu pärjäämään lakkojen kanssa, mutta kilpailijayrityksillä vastaavia haasteita ei ole.

– Tämä on se realismi, missä me olemme. Tämä on haastavaa Normetille ja mitä mediasta on saanut lukea, niin tämä on hankalaa koko Suomelle, Sipilä toteaa.

Myös työntekijät tukalassa tilanteessa

Normetin pääluottamusmies Marjo Hiltunen ymmärtää työnantajan näkökulman. Hän kuitenkin toteaa, ettei tilanne ole mieluinen työntekijöillekään.

– Teollisuusliitto on neuvotellut sopimuksesta syyskuusta lähtien ja tavannut työnantajapuolen useita kertoja, mutta neuvottelut ovat juntturassa. Meillä ei ole lakon lisäksi juuri muita keinoja.

Hiltusen mukaan työntekijöillä on huoli toimeentulostaan.

– Työntekijäpuoli on tipahtanut palkkakuoppaan ja ostovoima on heikentynyt. Ihmisillä eivät enää rahat riitä, Hiltunen sanoo.