Parahiihtäjä Inkki Inola on yksi Suomen harvoista mitalitoivoista vuoden ja kuukauden päästä alkavissa talviparalympialaisissa Italian Milanossa ja Cortina d'Ampezzossa. Historian 14:nnet paralympialaiset kisataan 6.–15. maaliskuuta 2026.
Näkörajoitteen kanssa kilpailevan Inolan kausi on ollut lupaava. Viime viikonvaihteessa paralympialaisten esikisoissa Val di Fiemmessä Inola sijoittui opashiihtäjänsä Arttu Kaarion kanssa kovassa seurassa perinteisen hiihtotavan sprintissä viidenneksi ja perinteisellä kymmenellä kilometrillä neljänneksi.
Val di Fiemmen kisaan Inola ei ollut ihan tyytyväinen. Alkukausi antoi hänen mielestään odottaa parempaa.
– Kympillä huomasin, että terävyys vähän uupui varsinkin tasatyönnöstä. Ylämäet kulkivat hyvin, mutta tasaisilla sitten tuli se ero. Varsinkin tekniset maastonkohdat kuten alamäet ja kurvit ovat selkeä kehityskohde.
Tulevat paralympialadut tuntuivat kuitenkin Inolalle sopivan, vaikka tietyt ratakohdat olivat aluksi heikosti merkattuja ja näkörajoitteiselle riitti haastetta kovassa vauhdissa.
– Varsinkin nyt, kun oli tuommoinen raskaampi keli, eivät nuo alamäetkään liian vauhdikkaita olleet. Mutta jos näillä radoilla vuoden päästä hiihdetään, toivotaan, että olisi samanlaiset kelit kuin nyt. Eli mitä hitaampi, sen parempi itselleni alamäkien suhteen, Inola miettii.
Torinon universiadeista Inola nappasi tammikuussa kaksi kultamitalia. Kymmenen kilometrin vapaan voitto tuli yhdessä sairastunutta Arttu Kaariota tuuranneen opashiihtäjän Reetu Inkilän kanssa ja toinen kulta ripustettiin kaulaan perinteisen sprintissä.
Suomen universiadijoukkueessa oli nyt ensimmäistä kertaa mukana paraurheilijoita.
Viime kaudella Inola oli näkörajoitteisten hiihtäjien maailmancupin kokonaiskilpailun kakkonen toisena vuotena peräkkäin.
Harjoituskaudella kommelluksia
Kesä ja syksy sujuivat pääosin kotimaisemissa Laukaassa harjoitellen. Leiritoimintaa oli myös Levillä ja Vuokatissa.
Harjoituskausi olisi voinut ottaa synkemmänkin suunnan.
– Kylkiluuni onnistuin murtamaan, kun vähän rassailtiin autoa pihassa ja sitten pamahti nokkapelti ja painava etusäleikkö yläselän päälle. Tuli niin sopivassa kulmassa se etusäleikön kulma, hän muistelee.
Inola pystyi kuitenkin melko pian lenkkeilemään ja työntämään tasahiihtoa. Saliharjoittelu oli vähän aikaa tauolla ja vartalon kiertoa vaativa vapaan hiihto ei onnistunut, mutta muuten hän selvisi säikähdyksellä.
Vielä isomman katastrofin ainekset olivat kuitenkin ilmassa. Neljän tunnin pyörälenkistä oli jäljellä enää pari kilometriä, kun eturengas tökkäsi alamäessä neljänkympin vauhdissa.
– Siitä sitten tangon ylitse ja suoraan leuka edellä tantereeseen. Naama meni vähän uuteen uskoon, mutta onneksi lähinnä kosmeettisia haittoja jäi muistoksi.
Siviilissä lakia
Inola on oppiarvoltaan notaari eli oikeustieteen opinnot ovat loppusuoralla Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.
– Toukokuussa olisin sitten valmis juristi. Aloitin vielä syksyllä kauppatieteen opinnot siihen kylkeen, ja ne olisi tarkoitus saada päätökseen Milanon jälkeen tai sitten viimeistään vuoden 2027 keväällä.
– Opintojen ja urheilun ohella olen jo tehnytkin vähän juristin hommaa Jyväskylässä ja saanut käytännön työkokemusta. Toivon, että pystyisin urheilu-urani jälkeen siirtymään nopeasti palkkatöiden puolelle, Inola kertoo.
Oman panoksensa huippu-urheilun kehittämiseen Inola on vuodesta 2022 alkaen antanut myös Paralympiakomitean urheilijavaliokunnassa.
Milanoa kohti
Inola on kisannut jo kahdet paralympialaiset. Pyeongchangin kisoissa vuonna 2018 hänen paras sijoituksensa oli perinteisen sprintin seitsemäs sija. Pekingissä vuonna 2022 Inola oli perinteisen 20 kilometrin hiihdossa hienosti neljäs.
Pekingissä pronssikaan ei ollut toivottoman kaukana. Tavoitteena on nyt mitali Milanosta, ja jonain päivänä Inola haluaisi olla ei enempää eikä vähempää kuin maailman paras.
– Mitään muuta kuin kovaa työtähän se ei käytännössä vaadi. Kaikkia osa-alueita on ehdottomasti vielä kehitettävä. On saatava kestävyyttä, nopeutta ja teknistä sekä taktista osaamista, Inola summaa.
– Hyvällä fiiliksellä tässä vaiheessa mennään kohti Milanoa. Aikataulussa ollaan, sillä viimeisten kahden vuoden aikana on saatu paljon kehitystä aikaan.
Paralympialaisia nähden Inolalle oli arvokasta päästä jo kokemaan Val di Fiemmen latuprofiilit.
– Tietää, mitä ominaisuuksia täytyy tässä viimeisen vuoden aikana vielä kehittää. Samalla näki, mitkä olivat muille vahvimmat kohdat ja toisaalta taas, missä itse pystyin voittamaan.
Inolan seuraava etappi ovat parahiihdon MM-kisat Italian Toblachissa kuluvan kuun puolivälissä. Inola hiihtää perinteisellä tavalla 10 ja vapaalla 20 kilometriä.
Lisää MM-mitaleita ratkotaan vammattomien hiihtäjien kanssa Trondheimissa, jossa käydään parahiihtäjien sprinttikilpailut. Tämä on ensimmäinen kerta, kun parahiihtoa järjestetään Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n MM-kisojen yhteydessä.